Moni puutarhaohje alkaa neuvolla ”paranna maata tarvittaessa”. Mutta mitä se oikein tarkoittaa käytännössä? Mitä sinne maahan lisätään tai mitä sieltä otetaan pois, kun sitä ”parannetaan”.

Entä milloin siihen maanparannukseen on se ”tarve”? Pitääkö se tehdä aina vai vain joskus? Olisiko kuitenkin parempi, kun istutusta perustaessa vaihtaisi koko mullan uuteen? Onko pussimulta aina parempaa kuin se pihassa ennestään oleva?

Useimmiten mullan vaihto kokonaan on täysin turhaa ja jopa haitallista. Teollisesti valmistettu ”puhdas multa” ei suinkaan ole kasvien näkökulmasta aina parempaa, päinvastoin. Maan laatu on kuitenkin kasvien viihtymisen kannalta erittäin oleellinen juttu.

Näillä ohjeilla osaat muokata oman pihasi maan sellaiseksi, että se on parasta mahdollista juuri sinun kasveillesi!

Mitä se puutarhan maa oikeastaan on?

Olet varmasti kuullut puhuttavan hiekkamaasta, multamaasta ja savimaasta? Oikeasti hyvä puutarhamaa sisältää kaikkia näitä! Siinä on hienojakoisia ja karkeampia kivennäishiukkaisia sekä runsaasti eloperäistä ainesta eli multaa. Kun näitä aineksia on sopivassa suhteessa toisiinsa siinä kasvavien kasvien vaatimusten mukaan, maa on hyvää. Jos taas jotakin ainesta on liikaa suhteessa muihin, se on huonoa.

Melko yksinkertaista, vai mitä?

Kaikilla näillä aineksilla on maassa oma tärkeä tehtävänsä. 

• Karkeat ainesosat (hiekka ja kivet) parantavat maan ilmavuutta  = juuret saavat happea ja maa ei tiivisty liikaa
• Hienojakoinen aines (hyvin hienojakoinen hiekka, hieta,hiesu tai savi) lisäävät vedenpidätyskykyä = vesi ei solahda hetkessä maakerrosten läpi
• Eloperäinen aines (eri asteisesti maatunut) on pieneliöiden ruokaa = muokkaavat maata ja ravinteita kasveille sopivaan muotoon

 

Mitä maanparannuksessa tehdään?

Kuten ehkä jo arvasitkin, maanparannuksessa muokataan näiden kolmen aineksen suhteita toisiinsa. Liian hienoille maille lisätään karkeaa hiekkaa ja karkeille maille hienoa ainesta. Vähämultaisille alueille lisätään eloperäistä ainesta ja liian multaville turvemaille taas kivennäisaineita.

No, mistä sitten tiedät, onko sille maanparannukselle sinun pihallasi tarvetta?

Kaikenlaisille maille löytyy kyllä sopivat kasvit! Eli jos haluat päästä kaikkein vähimmällä työllä, valitset juuri siihen omaan maahasi sopivat kasvit ja vältyt koko maanparannukselta! Mutta useimmat puutarhakasvit kuitenkin viihtyvät parhaiten multavassa hietamaassa. Eli päämaalaji on silloin hieta ja multaa on 20-40 % maa-aineksesta. Tähän puutarhassa useimmiten pyritään.

 

Kuulostaa yksinkertaiselta, vai mitä? Mutta jotta se olisi sitä myös käytännössä, katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin…

 

Millaista maata sinun pihallasi on?

Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin.

Puutarhassa eloperäisyyttä ilmaistaan multavuusasteilla ja maalaji määräytyy sen kivennäislajin mukaan, mitä maassa on eniten. Jos teetät maa-analyysin laboratoriossa, siinä on kerrottu myös maalaji.

Maalajit jaetaan puutarhaviljelyssä usein viiteen eri päälajiin:

• Sora (viljelyyn sellaisenaan sopimaton, hyvin karkea, raekoko 2-20 mm)
• Hiekka (karkean raekoko 0,6-2 mm/hienon raekoko 0,2-0,6 mm)
• Hieta (karkean raekoko 0,06-0,2 mm/hienon raekoko 0,02-0,06 mm)
• Hiesu (raekoko 0,002-0,02 mm)
• Savi (kuivana halkeilevaa ja märkänä muotoiltavaa, raekoko 0,0002-0,002 mm)

Kivennäismaalajit ovat siis yksinkertaisesti eri karkeusasteisia kiviaineksia. Laboratoriossa maanäytteen maalaji selvitetään seulomalla sitä eri kokoisilla sihdeillä. 

Käytännössä pihan maaperä koostuu aina eri ainesten sekoituksesta, mutta se mitä on eniten, määrää maalajin. Pystyt arvioimaan pihasi maalajin ihan silmämääräisestikin, mutta suosittelen kyllä lämpimästi teettämään maa-analyysin. Ohjeita siihen löydät tästä. Isot erot toki huomaa itsekin, mutta aika vaikea on ilman laboratoriotutkimusta erottaa, onko maa nyt vaikkapa karkeaa vai hienoa hietaa.

Maalajin merkitys on suuri paitsi koostumuksen myös sen takia, että se vaikuttaa kasvien mahdollisuuksiin hyödyntää maassa olevia ravinteita. Esimerkiksi kasveille ihanteellinen pH vaihtelee sen mukaan, millaisista maalajeista kasvualusta koostuu.

Puutarhoissa tavoitellaan yleensä multavaa hietamaata. Joillakin onnellisilla se on jo valmiiksi, toiset joutuvat sitten sellaisen rakentamaan. Ihan kaikenlaisia maalajeja voit kuitenkin parantaa! 

Pihasi maaperä on, laadusta riippumatta, aina arvokasta raaka-ainetta, sillä siinä on aina valmiina miljoonittain pieneliöitä ja mikrobeja. Ne taas ovat sinulle aivan korvaamattomia apureita sekä sen maan parantamisessa että sen hyvän kunnon ylläpitämisessä jatkossa!

 

Ei siis ole mitään järkeä kaivaa maata pois ja tuoda teollisesti valmistettua tilalle.

 

Vaikka pussimulta olisi rikkakasveista ja taudeista vapaata sekä optimaalisesti kalkittua ja lannoitettua, ilo on vain hetkellinen. Kun sen sijaan lähdet parantamaan sitä olemassa olevaa maaperää, pääset paljon kestävämpään lopputulokseen ja säilytät ne mikrobiapujoukot, jotka siellä maassa jo valmiiksi ovat.

 

Näin parannat maan!

Koska maanparannus lähtee aina liikkeelle siitä olemassa olevasta, käsitellään maanparannus maalajeittain. Muista, että ne istutettavat kasvit määräävät lopulta sen, millainen maa on ihanteellinen. Jos valitset esim. läpäisevään hiekkamaahan hyvin kuivassa viihtyviä kivikkokasveja, ei sinun tarvitse maata muuksi muuttaa. 

Tai jos valitset saviseen maahan kasveja, joita viihtyvät hyvin märässä ja tiiviissä maassa, ei tarvetta maanparannukselle ole.

 

Hietamaat

Hyvät puolet:

• hienot hietamaat pidättävät hyvin vettä ja ravinteita
• multavana hietamaa on se paras viljelymaa
• helppo muokata paremmaksi 

Ongelmat ja niiden korjaus:

• hieno hieta voi olla liian tiivis
• karkea hieta pidättää huonosti vettä ja ravinteita
• multavuuden lisäämisellä saat hietamaasta yleensä helposti parhaan mahdollisen!
• lisää kompostimultaa ja käytä viherlannoituskasveja ja eloperäisiä katteita

Savimaat

Hyvät puolet:

• pidättävät hyvin ravinteita ja vettä
• sisältävät runsaasti kaliumia ja magnesiumia

Ongelmat ja niiden korjaus:

• voivat olla liian tiiviitä ja pidättää vettä niin hyvin, ettei kasvit sitä pysty hyödyntämään
• kuorettuvat ja halkeilevat kuivuessaan
• tiivis savimaa paranee viljelemällä syväjuurisia kasveja
• lisää maahan hiekkaa
• lisää maahan eloperäisiä aineksia ja kompostimultaa

Hiesumaat

Hyvät puolet:

• hiesumaa on hyvin lähellä savimaata
• pidättää hyvin vettä ja ravinteita

Ongelmat ja niiden korjaus:

• usein liian tiivis ja kuorettuu herkästi
• liian märkä, jolloin kasvit kärsivät hapenpuutteesta
• kylmä
• paranna sekoittamalla joukkoon karkeaa hiekkaa ja eloperäisiä aineksia
• komposti on erinomainen parannusaines, sillä sen mukana tulee myös matoja, jotka käytävillään ilmastavat maata ja parantavat sen rakennetta

Hiekkamaat

Hyvät puolet:

• helposti muokattavia

Ongelmat ja niiden korjaus:

• veden- ja ravinteidenpidätyskyky ovat heikkoja
• paranna lisäämällä savea tai turvetta
• eloperäiset katteet ja kompostimulta parantavat ominaisuuksia

Turve- ja multamaat

Hyvät puolet:

• kun maassa on yli 40% eloperäistä ainesta, sitä sanotaan turvemaaksi (useimmiten entisiä soita)
• kun maassa 20-40 % eloperäistä ainesta, sitä sanotaan multamaaksi (erinomainen viljelysmaa!)
• pidättää hyvin vettä ja ravinteita

Ongelmat ja niiden korjaus:

• turvemaat ovat liiankin ilmavia
• kylmiä ja lämpenevät talven jälkeen hitaasti
• vesi ja ravinteet eivät aina ole helposti kasvien käytettävissä
• lisää maahan kivennäisaineksia (hiekkaa, hietaa)
• lisää maahan kompostimultaa

Miksi eloperäinen aines parantaa maata?

Kuten edellä huomasit, kaikki maalajit parantuvat samalla konstilla: lisäämällä siihen eloperäistä ainesta. Mitä tämä eloperäinen aines sitten tekee?Eloperäinen aines on niiden maassa elävien pieneliöiden ruokaa. Ja tästä päästäänkin koko maanparannuksen ydinideaan!

👉 Maanparannuksen tavoite on aina maaperän:

• pieneliöiden määrän lisääminen,
• lajiston monipuolistaminen ja
• viihtyvyyden parantaminen.

Pieneliöt saavat ravintonsa kasvien juurista, kasvijätteistä, eloperäisistä katteista, lannasta ja kompostimullasta. Kaikesta orgaanisesta eli eloperäisestä.

👉 Kun pieneliöt lisääntyvät ja viihtyvät maassa, ne saavat paljon hyvää aikaan:

• ne edistävät maan hyvän mururakenteen syntymistä ja säilymistä
• niiden liikkuminen maassa kuohkeuttaa ja ilmastoi sitä
• ne muokkaavat ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon
• ne kuljettavat ravinteita eri kerroksiin
• ne torjuvat taudinaiheuttajia ja tuholaisia

Maaperä on vähän kuin ihmiskeho: erilaiset bakteerit ja muut mikrobit pitävät systeemin toiminnassa. Ne muokkaavat ruoan keholle käyttökelpoiseen muotoon ja tehtailevat siitä meille tarpeellisia hivenaineita. Ja kun hyviä mikrobeja on enemmän kuin huonoja, pysyy myös terveenä ja taudeille vastustuskykyisenä. 

Puhtaus, jos sillä tarkoitetaan mikrobittomuutta, ei ole koskaan hyvä tilanne. Ei ihmiskehossa eikä myöskään maassa. Puutarhajätteiden ja kotitalouden biojätteiden käsittely siellä omalla pihalla ei siis ole vain jätteen hävittämistä. On oikeasti aika hölmöläisten hommaa kiikuttaa näitä erinomaisia maanparannusaineksia pois pihasta, ja jopa maksaa siitä!  

Jos et vielä pihan ja kodin biojätteitä hyödynnä, tästä löydät vertailun muutamasta eri käsittelymenetelmästä.

Valitse omasi ja ota arvotavara talteen! Pihasi kiittää sinua aivan takuuvarmasti suurella sadolla, kukkaloistolla ja terveillä kasvustoilla. 

 

Lannoitus 

No niin, nyt maan koostumus on saatu kuntoon 👍! Mutta maanparannus ei ihan vielä ole valmis. Myös ravinteiden määrä ja happamuus vaikuttaa kasvien viihtyvyyteen.

Lannoitukseenkin kannattaa käyttää erilaisia eloperäisiä aineksia. Ne miellyttävät pieneliöitä ja niistä ravinteet vapautuvat hitaasti kasvien tarpeisiin. Kun lisäät vuosittain monipuolisesti eloperäistä ainesta maahan, voit oikeastaan unohtaa erilliset lannoitukset kokonaan. Ainakin monivuotisilla kasveilla.

Toisin kuin usein kuvitellaan, kasvit osaavat kyllä ihan itse valita, mitä ravinteita sieltä maasta ottavat. Niitä ei siis tarvitse täsmäruokkia keväällä, kesällä ja syksyllä juuri oikeanlaisella lannoitteella. Maassa on aina tarjolla oikeita ravinteita ja sopivassa suhteessa, kun jätät ravinteiden tehtailun ja annostelun maan pieneliöiden hoidettavaksi ja ruokit niitä monipuolisella eloperäisellä aineksella. 

Jos lantaa tai vahvaa kompostimultaa ei ole, voit hyvin käyttää myös kaupan luomulannoitevaihtoehtoja. Niitä on sekä lanta- että kasviperäisiä. Lisävinkkejä lannoitukseen löydät tästä postauksesta Lannoittamisen ABC

Entä synteettiset lannoitteet? Eikö ”punainen jauhe” kasteluvedessä tai avomaalle helposti heiteltävät raelannoitteet olekaan hyviä? No, niillekin on joskus paikkansa. Niiden avulla voit esim. lisätä nopeasti jotain tiettyä ravinnetta, josta kasveilla selvästi on puutos.

Kasvien kannalta sillä ei välttämättä suurta merkitystä ole, onko ravinne peräisin tehtaasta vai eloperäisistä aineksista. Mutta pieneliöitä synteettiset ravinteet eivät mitenkään ilahduta. Jos et tarjoa pieneliöille mukavia oltavia ja ravintoa, ne vähenevät. Ja tästä on sitten pidemmän päälle haittaa myös niille kasveille. Eli suosi aina eloperäisiä aineksia!

 

Kalkitus

Maan oikea happamuus on tärkeää paitsi kasveille myös niille maan pieneliöille. Summa mutikassa kalkitusta ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan mittaa ensin pH ja kalkitse sen perusteella.

Muista, että maalaji ja istutettavat kasvit määrittelevät sen optimaaliseen pH:n. Kalkitse mieluummin liian vähän kuin liian paljon! Happamuutta kasvit kestävät aina paljon paremmin kuin yli 7 menevää pH:ta ja sen nosto on aina helpompaa kuin lasku.

Lisävinkkejä kalkitukseen löydät tästä postauksista Maan kalkitus

 

Maanparannus lyhyesti:

1. Selvitä oman pihasi maalaji ja multavuusaste

2. Lisää maahan sen ominaisuuksien perusteella kompostimultaa, hiekkaa, turvetta tai savea

3. Lisää ravinteita joko lannan, kompostimullan tai teollisten lannoitteiden avulla

4.Tarkista maan pH ja kalkitse tarvittaessa

5. Ylläpidä maan kuntoa lisäämällä siihen monipuolisesti erilaisia eloperäisiä aineksia vuosittain