Tiedätkö mikä on Bokashi?

Ei, se ei ole mikään pokemonhahmo, eikä myöskään uusi joogamuoto. Se ei myöskään ole aasialainen ruokalaji, eikä eksoottinen hedelmä.

Bokashi on tapa, jolla voit muuttaa keittiön biojätteet uudeksi mullaksi helposti, siististi ja ekologisesti vaikka olohuoneen nurkassa!

Se on nopeampi ja ympäristön kannalta huomattavasti parempi menetelmä kuin perinteinen lämpökompostori pihalla. Ja se sopii ihan kaikille, omakotitalosta kerrostaloon, perheellisestä sinkkuun, nuoresta vanhaan!

Kun vaihdat perinteisen kompostoinnin bokashointiin, voit unohtaa jäätyneen pihakompostorin sulattelut ja herättelyt! Samoin kuin multapussien ja lannoitesäkkien rahtaamiset!

Miten Bokashi toimii ja miten voit sen aloittaa? Se selviää, kun jatkat lukemista!

Luonnonmukainen pihanhoito

Em-liuos on Bokashin ydin

Bokashi on japania ja tarkoittaa ”fermentoitunut orgaaninen aines”.

Bokashin ydin on siis fermentoitumisessa, eli tuttavallisemmin käymisessä. Tämä prosessi saadaan aikaan ilmatiiviissä astiassa tiettyjen, huolellisesti valittujen mikro-organismien avulla.

Bokashissa puhutaan EM-mikrobeista (Effective Mikro-organism). EM koostuu maitohappobakteereista, hiivasta ja fotosynteettisistä bakteereista.

EM on tuotettu täysin luonnollisesti prosessoimalla, ilman kemiallista syntetisointia tai geneettistä käsittelyä. Tuloksena on liuos, joka on täysin vaaratonta niin ympäristölle kuin eläimille ja ihmisillekin.

Bokashin lisäksi EM-liuosta käytetään maan- ja vesistöjen mikrobikantojen parannuksessa ja puhdistuksessa, maataloudessa ja jopa lääketieteessä.

Kotitaloudessa näitä EM-mikrobeja voi hyödyntää myös siivouksessa! Sitä varten on saatavilla ihan omat aineensa, mutta myös ihan tavallista EM-liuostakin voi useimmissa tapauksissa käyttää. 

EM-siivousaineet sopivat mainiosti myös allergia- tai lemmikkiperheeseen.

Joutsen järvellä
strichpunkt / Pixabay

Miten Bokashissa hyödynnetään EM-mikrobeja?

Bokashissa käytetään bokashirouhetta. Siinä on EM-liuoksella fermentoituja vehnänleseitä, joiden avulla biojäte alkaa fermentoitua. 

Näitä rouheita voi valmistaa myös itse ja eri merkkejä ja laatuja on saatavilla myös valmiina. Osa rouheista on kuivia (säilyvyys hyvä), osa kosteita (säilyvyys heikompi).

Valmiissa rouheessa on EM-liuoksella fermentoitujen leseiden lisäksi usein muitakin aineksia, kuten:

  • keraamista jauhetta (pitää hajuja poissa ja tuo kasvualustaan kasveille tärkeitä mineraaleja)
  • ruokosokerimelassia (toimii mikrobien ruokana)
  • merileväkalkkia
  • muita hyödyllisiä mikrobeja rouheen käyttötarkoituksen mukaan (esim. kompostikäymälään on omat rouheensa)

Bokashia täytettäessä ripotellaan tätä bokashirouhetta laadusta riippuen ruokalusikallisesta desiin biojätteiden päälle.

Tämä käynnistää biojätteen fermentoitumisen.

Näin aloitat bokashi-kompostoinnin!

Tarvikkeet:

  • bokashiämpäri (joko itse tehty tai valmiina ostettu)
  • bokashirouhetta
  • biojätteen keruuastian

Bokashiämpäri

Bokashiämpärin tulee olla ehdottomasti ilmatiivis ja siinä pitää olla jonkinlainen välipohja. 

Ilmatiiviys varmistaa onnistuneen fermentoitumisen. Jos astia ei ole ilmatiivis, biojätteet saattavat homehtua, mädäntyä, kasvaa sieniä tai voi ilmaantua muita ongelmia.

 

Välipohja on tarpeen, jotta ylimääräinen kosteus pääsee massan seasta valumaan pois.

Valmiissa bokashiämpärissä on takuuvarmasti tiivis kansi.bokashi ämpäri

Siinä on myös välipohjan alapuolella hana, josta kertynyttä nestettä voi kätevästi valuttaa pois. (Tämä neste on aivan mahtavaa lannoitetta kaikille kasveille!)

Lue lisää luonnonmukaisesta lannoituksesta täältä.

Olen tehnyt laajan kyselyn bokashin käyttäjille ja sen mukaan suurin osa ongelmista on johtunut juuri astian heikosta ilmatiiviydestä ja liiasta märkyydestä.

Suosittelen siksi lämpimästi ostamaan valmiin ämpärin ainakin aluksi, sillä sen kanssa ei näitä ongelmia ole.

Palaan tähän kyselyyn vielä tarkemmin toisessa artikkelissa.

 

Bokashirouhe

bokashi rouhe

Bokashirouhe on todella riittoisaa tavaraa!

Kuivaa rouhetta annostellaan 0,5-1 ruokalusikallista litraan biojätettä.

Keskivertoperheessä rouhetta kuluu pari kiloa vuodessa, eli 600 gramman pussi riittää noin kolmeksi kuukaudeksi.

Menekki riippuu tietysti siitä, miten paljon biojätettä kertyy.

 

Bokashirouhe on elävää!

Tämän takia sen säilytyksessä kannattaa olla huolellinen ja noudattaa pakkauksen ohjeita.

Kostea rouhe on säilyvyydeltään huomattavasti heikompi kuin kuiva ja sitä pitää myös annostella enemmän kuin kuivaa rouhetta.

 

Luotettavasti toimivia ja kauniita bokashiämpäreitä sekä kuivaa bokashirouhetta saat Auringontähden verkkokaupasta tästä.

Biojätteen keruuastia

Miksi Bokashissa pitää olla keruuastia erikseen? 

Koska fermentoituminen tapahtuu parhaiten ilmattomassa tilassa, varsinaista bokashiämpäriä ei kannata aukoa monta kertaa päivässä. 

Siksi useimmat käyttävät erillistä astiaa, johon jätteet päivän mittaan kerätään. Astian voi sitten tyhjentää bokashiämpäriin vaikkapa kerran päivässä tai joka toinen päivä.

 

Perinteiseen kompostointiin verrattuna bokashiämpäri on siis kuin se pihan lämpökompostori!

Sillä erolla, että sitä säilytetään sisätiloisssa, siihen ei lisätä bokashirouheen lisäksi mitään kuivikkeita, sitä ei sekoitella millään ja se ei haise!

Biojätteen määrästä riippuen keruuastia voi olla vaikka nätti käytöstä poistettu kattila tiskipöydällä, pikkuämpäri bokashiämpärin päällä tai normaali biojäteastia roskiskaapissa.

 

Bokashin aloituspakkaus

Bokashin aloitukseen myydään valmiita pakkauksia, joissa on mukana:

  • 2 bokashiämpäriä,
  • lasta jätteen tiivistämiseen,
  • annostelumitta rouheen annosteluun sekä
  • pikkukuppi bokashinesteen valuttamiseen

Lisäksi tarvitset vain haluamasi kokoisen ja laatuisen pussin rouhetta (tarkista sisältö aina aloituspakkausta hankkiessasi!).

 

Miksi 2 ämpäriä?

Kun bokashiämpäri on täynnä, se jätetään fermentoitumaan rauhassa vähintään kahdeksi viikoksi. Tässä vaiheessa käyttöön otetaan sitten toinen ämpäri, jota aletaan täyttää.

Itse epäilin aloittaessani, että ei taida riittää meille 2 ämpäriä. Meillä on aiemmin täyttynyt 5 litran biojäteastia välillä päivässäkin ja bokashiämpärin tilavuus on vain 17 litraa!

Mutta yllättäen se onkin riittänyt mainiosti.

Meillä (nelihenkinen, runsaasti kasviksia ja hedelmiä käyttävä perhe) menee itse asiassa aika tarkalleen se kaksi viikkoa ämpärin täyttämiseen!

Mitenkäs tämä on mahdollista? Sepä selviää kohta, kun luet bokashoinnin käytännön ohjeet!

Vinkki! Jos harrastat erilaisten lannoiteliuosten tekemistä itse, esim. nokkoskäyte tms., bokashointi on tässäkin erinomainen vaihtoehto! Saat puhdasta, JA HAJUTONTA lannoite-/torjuntaliuosta valutettua suoraan hanasta! Katso ohje tästä.

 

Aloita bokashointi näin!

 

1. Laita ämpärin pohjalle välipohja, napsauta kahva paikalleen ja tarkista, että hana on tiiviisti kiinni.

Vinkki: pujota kaksi nippusidettä välipohjan reikiin lenkiksi. Tämä helpottaa välipohjan ylösnostoa tyhjennyksen jälkeen. Liukkaasta nupista on vaikea saada otetta…

Bokashiämpärin sijoituspaikka voi olla mikä vain, ei välttämättä keittiön roskiskaappi! Ainut vaatimus on huoneenlämpö, mutta kesällä toki voi olla ulkonakin.

Mitään hajuhaittoja ämpäristä ei tule!

 

2. Laita pohjalle pari palaa talouspaperia estämään murusten variseminen ritilän läpi. Näin bokashineste on puhdasta ja hana ei tukkeudu.

Ripottele paperin päälle ruokalusikallinen tai pari bokashirouhetta.

bokashi aloitus

 

3. Pilko biojätteet pienemmiksi – mitä pienempiä paloja, sitä tiiviimmin saat ne ämpäriin ja sitä tehokkaammin fermentointi toimii.

Kun jätteitä on hieman kertynyt keräysastiaan, laita ne bokashiämpäriin.

bokashi täyttö

Tiivistä massa tiukaksi.

Käytä apuna lastaa, kauhaa, muovista survinta tai kättä.

Hyväksi todettu keino on myös painella massaa kädellä muovipussin avulla.

Pussin voit jättää massan päälle suojaamaan sitä ilmalta. Tämä on suositeltavaa etenkin, jos jätettä kertyy hitaasti.

 

Ripottele joka täytön yhteydessä päälle bokashirouhetta.

Määrä riippuu biojätteen määrästä, annostele rouhetta n. 0,5-1 rkl/litra jätettä.

 

Mitä bokashiin voi laittaa?

Kaikki kasviperäinen jäte, hedelmien ja vihannesten kuoret ja kannat, kahvinporot (jotka voit myös kerätä erikseen ja laittaa mukaan vasta multausvaiheessa), teenlehdet, kuihtuneet kukat jne.

Eläinperäisissä jätteissä, kuten liha, kala, luut ja maitotuotteet kannattaa noudattaa kohtuutta. Pieniä määriä voi hyvin laittaa, mutta isommat saattavat tuottaa hajuhaittoja.

Kypsä kala ja liha fermentoituu paremmin kuin raaka. 

 

Muista, että selluloosa ei fermentoidu, eli paperi ei muutu miksikään.

Ei ne toki siellä seassa varsinaisesti mitään haittaakaan, mutta ne muuttavat muotoaan vasta sitten myöhemmin mullan seassa. Tämä koskee myös kahvinsuodatinpaperia! 

Jos sinulla tulee paljon rasvaista (eläinperäistä) biojätettä tai paperia, on siihen tarkoitukseen saatavilla hieman toisenlaista bokashirouhetta. Siihen on lisätty erityisesti näitä aineksia käsitteleviä mikrobeja tavallisten lisäksi.

Isompia määriä nesteitä ei myöskään kannata laittaa, sillä ne tekevät massan liian märäksi ja saattavat haitata fermentoitumista.

 

4. Sulje kansi huolellisesti. Raota hieman nurkkaa ja paina vielä ilmat ulos.

Avaa hana ja suhauta sieltäkin ilma pois. Ilmatiiviys on tärkeää!

Ämpärin alaosaan alkaa pikkuhiljaa kertyä ns. bokashinestettä.

 

Valuta hanasta neste talteen: se on maailman parasta lannoitetta kaikille kasveille! 

Annostele bokapisua varovasti, laimenna se 1/200, eli 0,5 dl 10 litran kastelukannuun.

Bokashineste säilyy jonkun viikon hyvin esim. jääkaapissa, jos et heti kaikkea käytä. Sitä voi myös pakastaa. 

Jos sinulla ei ole nesteelle käyttöä, sen voi huoletta kaataa myös viemäriin. (Se tekee viemärille itse asiassa oikein hyvää ja pitää sitä puhtaana!)

Jos nestettä ei ala tulla, saattaa massa olla liian kuivaa. Silloin voit suhauttaa suihkepullolla puhdasta vettä rouheen päälle aina ämpäriä täyttäessäsi.

Meillä nestettä alkaa usein tulla vasta ämpärin jo ollessa lähes täynnä ja enemmän vasta fermentointivaiheessa.

 

5. Täytä ämpäri aivan piripintaan asti. 

Kun massa on pieneksi silputtu ja painellaan tiiviisti, ämpärin täyttyminen saattaa kestää yllättävän pitkään. Mutta se ei haittaa mitään!

 

Kun ämpäri on täynnä, alkaa varsinainen fermentoitumisvaihe.

Anna ämpärin olla huoneenlämmössä.

Valuta nestettä hanasta muutaman päivän välein ja muista aina raottaa kannen kautta ilmat pois samalla. 

 

Fermentoitumisaika on vähintään 2 viikkoa.

Itse pidän massaa fermentoitumassa aina niin pitkään, kunnes seuraava ämpäri on täynnä. 

Mitään yläaikarajaa ei ole, eli ämpäri voi hyvin fermentoitua vaikka kuukausiakin, jos biojätettä kertyy hitaasti.

 

 

6. Multausvaihe

Seuraavaksi fermentoitunut bokashi sekoitetaan multaan.

Tähän sopii parhaiten vanha, käytetty multa, mutta jos sellaista ei ole saatavilla, uusi pussimultakin käy.

Tässä vaiheessa fermentoitunut biojäte näyttää suurinpiirtein samalta kuin ämpäriin laitettaessakin.

Tuoksu vaihtelee riippuen biojätteen laadusta (sitruksien kuoret antavat selvän sitrustuoksun  😀 ), mutta sellainen hapankaalimainen aromi on tyypillistä. 

Jätteiden selvä mustuminen ja mätäneminen, voimakas paha haju ja home ovat merkkejä ongelmista fermentoitumisprosessissa. Useimmiten syynä on liika märkyys ja/tai huono ilmatiiviys.

Multaamiseen on monia vaihtoehtoja:

  • käytä paljua, saavia, multapussia tms. astiaa
  • voit myös tehdä multatehtaan esim. lavakaulukseen pihalle
  • kaiva kuoppa maahan ja tee multatehdas siihen
  • tee multatehdas valmiiseen kompostoriin

Perusperiaate on kuitenkin aina sama:

  • pistä multaa pohjalle
  • sekoita bokashi mullan kanssa niin, että multaa on yhtä paljon kuin bokashia
  • peitä mullalla

 

Jos multatehtaasi on ulkona, suojaa se esim. verkolla jyrsijöiltä.

Mutta älä peitä astiaa tiiviisti! Tässä vaiheessa tarvitaan happea.

Jos multausvaihe tuntuu työläältä toteuttaa talvella, voit hyvin odotella kesää! Anna biojätteen vain jatkaa fermentoitumistaan. 

Kahden viikon jälkeen nestettä ei normaalisti enää kerry haitallisia määriä, joten voit hyvin siirtää massan tavalliseen, tiivisti suljettavaan ämpäriin tai saaviin.

Mitä pidempään massa fermentoituu, sitä nopeammin se mullan seassa sitten multaantuu!

Vinkki: kun olet tyhjentänyt astian, älä turhaan pese sitä! Se on kuin leipätiinu; paranee käytössä! Hyvät mikrobit ovat siellä jo odottelemassa uutta biojätettä ruoakseen!

 

7. Valmista!

Lämpötilasta riippuen, biojätteet ovat muuttuneet mullaksi 2-4 viikossa. 

Kylmässä prosessi pysähtyy, mutta jatkuu kyllä massan taas lämmetessä. Jäätyminenkään ei haittaa. 

Tämä bokashimulta on hyvin ravinteikasta, joten sitä voit hyvin vielä laimentaa tavallisella mullalla. Mutta voit käyttää sitä myös sellaisenaan voimakasta lannoitusta vaativien kasvien kasvualustana.

Itse olen tehnyt multauksen suoraan paljuihin, joihin istutan sitten tomaatin tai kurkun taimia myöhemmin. Istutuksen teen pintamultaan ja kasvi hakeutuu vahvaan bokashimultaan juurillaan sitten kasvaessaan. 

 

Tomaatin ruukkuviljelyä

Nyt eikun omaa bokashia perustamaan! 

Kun itse kuulin bokashista muutama vuosi sitten, ensimmäinen ajatus oli, että sopii ehkä kerrostaloasujille, mutta meillä perinteinen tyyli on parempi ja helpompi.

 

Meillä riittää kyllä ulkona tilaa useillekin lämpökompostoreille.

Olen kompostoinut perinteiseen tapaan lämpökompostorissa yli 20 vuotta, ilman isompia ongelmia. Bokashointi tuntui työläältä ja hankalalta, enkä nähnyt siinä mitään etuja perinteiseen verrattuna.

Kun keväällä 2018 etsin uusia luonnonmukaisen pihanhoidon tuotteita Auringontähden valikoimiin, bokashi pomppasi silmille useaan otteeseen.

Alunperin ajattelin tehdä palveluksen kaupunkilaisille kerrostaloasujille, parveke- ja palstaviljelijöille, joille bokashi kuulosti olevan hieno mahdollisuus tuottaa itse ravinteikasta multaa. Joensuun seudulla ei jälleenmyyjää ollut, joten otin tuotteet Auringontähden valikoimiin.

Periaatteeni on, että myyn vain sellaista, jota olen itse kokeillut ja käyttänyt. Joten pitihän se sitten ottaa yksi ämpäri käyttöön ja testiin meilläkin.

 

Ja niinhän siinä kävi kuin moni oli varoitellut; takaisin perinteiseen en suostu enää vaihtamaan! 

Bokashi on niin huimasti paljon helpompi etenkin talvella, siistimpi ja nopeampi kuin vanha tapa. Ja kun se vielä on ympäristöllekin paljon parempi konsti, bokashoinnista tuli meidän perheen pysyvä tapa.

On ollut oikeastaan jännä huomata, miten oma suhde biojätteisiin on muuttunut täysin. Ennen se oli todella JÄTETTÄ, nyt hyötytavaraa, joka ei jätteeltä tunnu ollenkaan.

Päinvastoin sitä miettii koko ajan, mistä tätä jätettä saisi lisää. Bokashoidahan voi myös rikkaruohoja ja muita kasvijätteitä pihalta ja muokata ne näin nopeasti ravinteikkaaksi mullaksi…

 

Kun perinteisen lämpökompostoinnin hiilijalanjälki on 669 kg/tonni, kun bokashin vain 25 kg/tonni.

Ero on todella merkittävä ja se johtuu siitä, että bokashissa kaikki ravinteet jäävät tehokkaasti massaan, eivät vapaudu kaasuina ilmakehään.

Bokashointi onkin todella helppo ja hyvä konsti vähentää omaa hiilijalanjälkeään!

 

Suosittelen bokashia sekä omien kokemusteni että tutkimustiedon siivittämänä ihan kaikille! 

Oikeastaan ainut syy olla siihen siirtymättä on sillä, joka ei yhtään mitään multaa huushollissaan käsittele. Ei sisällä, eikä pihalla.

Silloin kannattaa edelleen viedä jätteensä yleiseen biojätteiden keräykseen.

 

Tilaa oma aloituspakkauksesi tästä ja kokeile sinäkin!

bokashi tarvikkeet verkkokaupasta

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

2 Thoughts to “Näin aloitat helpon Bokashi-kompostoinnin!”

  1. […] bokashi on erinomainen keino lisätä maan elävyyttä ja samalla poudankestävyyttä […]

Comments are closed.