Puutarhan talvi taimitarhurin silmin

Miltä näyttää puutarhan talvi taimitarhurin silmin? Kostealta, leudolta ja lumiselta!

Eroja Suomen eri puolilla on tänä talvena kyllä poikkeuksellisen paljon. Meillä täällä Itä-Suomessa lunta on ihan älyttömästi! Ja se on kosteaa ja painavaa, takertuu tykkylumeksi puiden oksille ja ongelmat on olleet sen mukaiset.

Etelässä puolestaan on taidettu tuskailla ikuisen syksyn otteessa.

Täytyy kyllä sanoa, että vaikka lumi täällä töitä teettääkin ja aina sen sulaminen keväällä on tuskastuttavan hidasta, on tämä nyt kuitenkin paljon parempi kuin kokonaan lumeton talvi!

En ole koskaan kokenut halua paeta Suomen talvea mihinkään etelän aurinkoon. Mutta jos lunta ei ollenkaan tulisi, saattaisi semmoinenkin vaihtoehto kyllä mielessä käydä. Lumeton talvi olisi ihan painajaista!

Puutarhakasveille talvi on aina koettelemus. Iso osa meidän puutarhakasveistamme on kotoisin huomattavasti leudommilta seuduilta.

Miten erilaiset talvikelit kasveihin vaikuttavat ja miten kasveja voi niistä auttaa selviämään? Kurkistetaanpa puutarhan talveen taimistoviljelijän silmin.

Valmistautuminen talveen

Auringontähdessä kasvatetaan kaikki taimet avomaalla. Ihan alusta alkaen. Mitään taimia ei viedä syksyllä sisätiloihin, eikä herätellä kasvuun keväällä kasvihuoneessa.

Tämä aiheuttaa monenmoista lisätyötä ja hävikkiäkin, mutta pidän tätä kasvatustapaa parhaana vaihtoehtona taimen kestävyyden kannalta.

Kun myytävät taimet selviävät ruukuissaan erilaisten talvien yli täällä IV-vyöhykkeellä ulkona, ne selviävät ihan takuuvarmasti myös sinun pihallasi maahan istutettuna!

Syksyllä, kun inventoinnit on lokakuussa tehty, aletaan meillä kytätä sääennusteita tarkalla silmällä. Taimien kastelu on jo lopetettu ja ne saavat tuleentua rauhassa omaan tahtiinsa.

Ruukkuviljelmä talvella

Syyskeleistä pahimpia ovat jatkuvat vesisateet, sillä silloin ruukun multa on läpimärkä koko ajan.

Ihanteellinen on kostea, mutta ei sateinen, öisin ehkä pikkupakkaselle menevä sää. Silloin ruukut ehtivät kuivahtaa ennen kovempia, yhtenäisiä pakkasia.

Kun sääennuste kertoo kelin menevän pidemmäksi ajaksi pakkaselle, on aika kääntää ruukut nurin. Niille sijoilleen kyljelleen, ansaituille talviunille.

 

Miksi ruukut käännetään nurin?

Tämä tehdään kahdesta syystä:

  1. Mahdollinen sadevesi ei enää kerry ruukkuun ja ylimääräinen vesi valuu sieltä pois. Kun multa kuivuu, vesi ei jäädy juurten ympärille ja ne kestävät pakkasen paljon paremmin. 
  2. Taimet jäävät paremmin lumen alle, jolloin ne ovat suojassa mm. jänisten rouskutukselta. Lumi myös kertyy paremmin kyljellään olevan ruukun ja kasvin versojen päälle. 

 

Erilaisia puutarhan talvia

Kun ruukut on käännetty, säätoive on: pikkupakkasta kellon ympäri ja kevyttä lunta. Kovempia pakkasia mieluummin vasta sitten, kun lunta on maassa jo muutama kymmenen senttiä.

Mutta ainahan tämä toive ei tietenkään toteudu. Monia muitakin ongelmia talvi voi tuoda tullessaan.

1. Kun lunta ei tule ennen pakkasia

Tämä on aika yleinen ongelma. Jos syksy on ollut kuivahko ja ruukut on käännetty ajoissa, taimet selviävät useimmiten kohtuullisesti

Muutama vuosi sitten rikottiin tämän suhteen ennätyksiä. Pysyvä lumi tuli meillä maahan vasta tammikuun puolivälin jälkeen, mikä on todella poikkeuksellista.

Ennen lumentuloa käytiin lähes 30 asteen pakkaslukemissa, joten taimet joutuivat todelliseen kestävyystestiin.

Ja tulihan niitä vahinkoja. Aika moni ruukussa talvehtinut perenna ei enää keväällä henkiin herännyt, puuvartiset selvisivät paremmin.

Onneksi emokasvitarhassa istutetut perennat eivät olleet pakkasista moksiskaan ja saimme nopeasti ruukutettua uusia taimia myyntiin.

Mutta ei ollut kyllä ihan paras puutarhan talvi se.

2. Kun lunta on liikaa

Täällä päin sanotaan, että puolet lumesta sataa vasta tammikuun jälkeen. Jos lunta on paljon jo tammikuussa, kuten tänä talvena, tämä ajatus vähän hirvittää!Tykkylumi

Kuten varmasti tiedätkin, tykkylumi on haitaksi puuvartisille kasveille. Se painaa nuoria puita lengolle ja jopa katkaisee latvoja. Se katkoo oksia pensaista ja tuhoaa havupensaita jopa pysyvästi.

Perennoja runsaskaan lumimäärä ei normaalisti haittaa mitenkään. Päinvastoin, mitä paksumpi lumipeite, sitä lämpimämpi perennojen juurakoilla sen alla on.

Ruukuissaan kyljellään pötköttelevät taimet eivät kärsi suurestakaan lumimäärästä mitenkään.

Versot eivät kylkiasennossa katkeile ja mitä enemmän lunta, sitä lämpöisempää siellä alla maan pinnalla on.

3. Jyrsijät hangen alla

Tämä on joskus todella iso ongelma, toisinaan taas ei ollenkaan. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain melko paljonkin, ja se onkin varmaan se suurin vaikuttava tekijä.

Meillä myyrätorjuntaa suorittaa kolme kissaa (ja yksi koirakin yrittää, mistä mallia alla). Eihän ne toki siellä hangen alla talvella ole, mutta pitävät kyllä jyrsijöiden määriä tehokkaasti kurissa niin pitkään kuin paikalle pääsevät.

 

Myyrien talvipidot
Myyrien talvipidot paljastuvat hangen alta.

Toisinaan lumen alta paljastuu suoranaiset myyrien talvipidot.

Ne ovat pesineet ruukuissa, syöneet talvivihreiden perennojen versot silpuksi. Ja kalunneet nuoret puiden ja pensaiden taimet kuorettomiksi.

Yhtenä talvena kaikki toista sataa japaninruusukvittenin tainta oli myyrien toimesta ”leikattu alas”. No, onneksi ne sieltä kasvoivat takaisin entistä tuuheampina, mutta myyntiin niitä ei tietenkään ensimmäisenä kesänä voinut laittaa.

4. Keväinen lumen sulaminen

Idän pikaluna keväthangilla
Idän pikaLUNA tässä kirmailee taimien päällä maaliskuisella hankiaisella.

Kun päästään helmikuulta maaliskuuhun, alkaa meillä tosissaan kevään odotus. Aurinko paistaa jo niin korkealta, että sisätiloissa talven pöly paljastuu  😉 !

Tämä on se vaihe, kun pikkasen alkaa harmittaa taimiston pohjoinen sijainti.

Jos etelässä on ollut vähäluminen talvi, siellä jo haravoidaan maaliskuussa. Meillä vielä ajellaan moottorikelkalla hankiaisilla!

Kun myy taimia verkkokaupasta ympäri Suomen, tämä viive ei ole pelkästään hauska juttu. Pihan laitossa ei keväisin olla erityisen kärsivällisiä  😉 .

Lähes joka kevät saan vastata ihmetteleviin kyselyihin: ”milloinkas teiltä niitä taimia aletaan toimittaa, kun meillä on jo piha haravoitu ja istutuskuopat odottaa”. Epäusko on käsin kosketeltavaa, kun kerron, että meillä taimet vielä uinuvat lumen alla piilossa!

Lumien sulamisen jälkeen pitää vielä odotella, että taimet myös heräävät kasvuun. Vaikka useimmista lajeista tiedämmekin, että kyllä ne sieltä ruukusta nousevat, haluamme olla tästä täysin varmoja ennen taimien lähettämistä maailmalle.

Ollaan sitä joskus levitelty taimiruukkujen päälle harsojakin heräämistä nopeuttamaan, mutta nykyään kyllä odotellaan rauhassa. Kokemus on nimittäin osoittanut, että kasvit osaavat sieltä kyllä heräillä kasvuun juuri oikeaan aikaan.

Miltä näyttää talvi 2017-2018 taimistolla?

Syksyn kelit ovat astiataimien kannalta kaikkein tärkeimmät, joten aika hyvältä näyttää tässä vaiheessa!

Lunta tuli todella reilusti ennen pakkasia, tätä kirjoittaessa tammikuun puolivälin jälkeen kovia pakkasia odotellaan edelleen.

Myyrätilanteesta on paha vielä sanoa, mutta syksyllä näytti kyllä ihan kohtuu vähäiseltä. Todellisuus paljastuu sitten aikanaan keväällä lumien sulettua.

Entä kevään eteneminen?

No, lunta on jo nyt niin paljon, että sulamista saadaan varmaan odotella. Toisaalta maa on pysynyt sulana, routaa ei runsaslumisilla paikoilla ole käytännössä ollenkaan.

Jäätön maa lämmittää sitten keväälläkin ja nopeuttaa lumien sulamista tehokkaasti. Vielä arvioin optimistisesti, että toisin kuin viime keväänä, taimien toimitukset päästäneen aloittamaan huhti-toukokuun vaihteessa.


Kun tilaat Auringontähdestä taimia, tiedät,

että ne on sopeutuneet suomalaiseen talveen ja sen rytmiin.

Ne eivät herää kasvuun tilapäisen lämpöaallon aikana ja sitten palellu pakkasyönä!

Pujahda kauppaan tutustumaan taimivalikoimaame tästä:

 

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: