Pihan kevättyöt – pitääkö niistä aina stressata?

Lumet on lopulta sulaneet, aurinko lämmittää ja maa kuivuu. Pihalla päästään aloittamaan kevättyöt! Mutta mitä siellä oikeastaan pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä?

Kevättarkkailua
”Noo, mitenkäs se talvi meni? Jokos jaksaisitte heräillä sieltä?”

Itselleni käy joka kevät sama juttu. Ensin sitä odottelee malttamattomana, että sulaisi nyt nuo lumet ja pääsisi pihahommiin.

Kumpparit jalassa tallustelen perennapenkkien luo loskaisen lumen läpi ja pylly pystyssä tutkin, joko sieltä jo kohta jotain nousee. Ei vielä, eikä vieläkään…

Ja sitten, ihan yhtäkkiä huomaakin, että nurmi vihertää, perennat pungertaa silmissä maan alta pintaan ja puolet töistä on vielä tekemättä!

No, nyt ollaankin sitten jo myöhässä  😡 !

Kevättöitä ei pihalla aloiteta kalenterin mukaan, vaan ratkaisevaa on se omassa pihassa tapahtuva. Etenkin isolla pihalla voi osa alueista olla vielä lumen peitossa, kun auringossa krookukset jo kukkivat.

Pihan kevättyöt kannaattikin tehdä sulamisen mukaan, niin ei tule kiire.

Sanotaan, että pihatöissä päivä keväällä vastaa viikkoa kesällä ja kuukautta syksyllä. Liittyy erityisesti syötävien kasvien sadonkorjuuseen, mutta pätee aika moneen muuhunkin asiaan.

Suomen kesä on lyhyt ja kaikki elolliset pyrkivät ottamaan siitä kaiken mahdollisen hyödyn irti heti alusta lähtien.

”Mutta hei, älä stressaa!”

Käydään nyt rauhassa läpi, mitkä pihan kevättyöt pitäisi saada nopeasti aikaan ja millä ei niin kauhia kiire ole. Ja mitä voit vaikka jättää tekemättäkin, jos haluat!

Puut ja pensaat

Puiden ja pensaiden kevättyöt sisältävät lähinnä siistimistä leikkaamalla. Tähän kannattaa ryhtyä jo kevättalvella, lumien sulettua sen verran, että paikalle saksien kanssa pääsee.

Yleisesti riittää, että pensaista ja puista vain siistitään talven aikana kuolleet ja katkeilleet oksat keväällä pois. Eläviä oksia kannattaa leikata ajoissa, ennen silmujen turpoamista.

Jos myöhästyt, leikkaa sitten mielummin vasta myöhemmin kesällä, heinä-elokuussa. Vaahteroita ja koivuja ei kannata keväällä leikata ollenkaan, sillä niiden mahlavuoto alkaa aikaisin ja on todella runsasta.

Jos haluat lannoittaa puita tai pensaita, voit levittää lannoitteita joko sen alle tai maahan tehtyihin reikiin pensaan tai puun ympärille. Juuristo kasvaa nyrkkisäännön mukaan yhtä etäällä rungosta kuin oksatkin, eli levitä lannoitteet tarpeeksi kauas rungosta.

Kun et haravoi puiden ympärystän lehtiä, vaan silppuat ne vain pienemmiksi, lisälannoitusta ei useimmiten tarvita lainkaan!

 

Lisätietoa aiheesta löydät täältä:

Omppupuiden leikkaus.

Muiden hedelmäpuiden leikkaus

Marjapensaiden leikkaus

Koristepuiden ja -pensaiden leikkaus

 


Perennapenkin kevättyöt

Perennapenkki voi näyttää melko karulta, kun lumet lopulta sen päältä sulavat. 

Mitä ja missä vaiheessa sille kannattaisi keväällä tehdä?

Kevättyöt perennapenkki
Lumen alta paljastuva perennapenkki.
  1. Ryhdy penkin kevätkunnostukseen vasta sitten, kun sen pinta on hieman kuivahtanut. Märästä maasta kiskot helposti pois kasveja juurineen ja se painuu herkemmin. Lisäksi maassa ja kasvijätteissä talvehtii moni hyötyhyönteinen, joiden on syytä antaa herätä rauhassa.

    perennojen kevätkunnostus
    Varo uutta kasvua!
  2. Jos olet jättänyt perennojen varret talventörröttäjiksi syksyllä (mitä lämpimästi suosittelen), osa niistä törröttää pystyssä varmaan vieläkin. Nyt voit leikata ne pois. Mutta ole varovainen uuden kasvun kanssa, ettet vahingoita sitä saksiessasi! Ohuemmat kuivat versot katkeavat usein kätevästi myös ihan taittamalla tai jopa pelkällä kevyellä haravoinnilla.
  3. Leikatut versot voit silputa suoraan maahan katteeksi tai kerätä pois vaikkapa kompostiin. Tämä on lähinnä makuasia; ravinteita niissä ei juuri enää ole. Meillä näitä kuolleita versoja tulee aina niin paljon, että kerään ne suuripiirteisesti pois.
  4. Jos penkki kaipaa lannoitusta, uutta multaa tai kalkkia, levitä ne seuraavaksi. Eloperäisiä luomulannoitteita voit antaa annosteluohjeen mukaan vaikka joka vuosi, mutta ole varovainen vahvempien keinolannoitteiden sekä kalkin kanssa. Jos käytät esim. ruohosilppua katteena tai lisäät vuosittain maahan kompostimultaa, muita lannoitteita ei välttämättä tarvita ollenkaan. Kalkin tarpeen voit tarkistaa pH-paperilla tai -mittarilla.
  5. Seuraavaksi rupsuta metallisella pikkuharavalla tai jollain vastaavalla työkalulla penkin multapinta kevyesti rikki. Tämä katkaisee veden kapillaarisen nousun pintaan haihtumaan. Samalla talven aikana mahdollisesti hieman kuorettunut mullan pinta rikkoutuu, jolloin uusien versojen on helpompi tunkea siitä läpi. Ja tietysti laittamasi lannoitteetkin tässä samalla sekoittuvat kätevästi multaan.
  6. Jos jotain monivuotisia rikkakasveja tai yksivuotisten sirkkataimia nyt jo näkyy, siisti ne pois. Yksivuotisten rikkakasvien edellisen kesän kuolleet jäänteet voit jättääkin penkkiin, ne eivät siellä enää uudestaan herää henkiin. 
  7. Lopuksi tarkista vielä mahdolliset rajausrakenteet, köynnöstuet yms. kuntoon

 

Lisää tietoa löydät täältä:

Ihana perennapenkki – näin onnistut!

Perennapenkin hoito keväästä syksyyn

Nurmikon keväthuolto

Nurmikon kevättyöt

Haravointi jakaa kansaa.

Se, joka tykkää siitä, tekisi sitä jatkuvasti ja pitää sitä yhtä tärkeimmistä pihatöistä. Se, joka taas ei tykkää, kokee sen turhana ja tarpeettomana.

Mutta mitä tuumaa aiheesta itse nurmikko?

Jokainen, jolla on jäänyt nurmikko keväällä syystä taikka toisesta haravoimatta tietää, että eipä sitä kesän pidemmälle edettyä enää huomaa. Sinne häviää uuden kasvun sekaan kuollut nurmi ja silppuuntuu tietysti myös leikatessa.

Eli ei sitä nurmea ole pakko keväällä haravoida. Onhan se kevyen rupsuttelun jälkeen siistimmän näköinen, mutta jos kevättyöt muutenkin stressaavat, voit hyvin jättää haravoinnin tekemättäkin.

Ongelmia haravoimattomuus voi aiheuttaa lähinnä silloin, jos nurmelle kertyy paljon puiden ja pensaiden lehtiä syksyllä. Erityisesti kovat ja isot, paksun maton muodostavat vaahteran ja tammen lehdet voivat olla ongelmallisia. Niiden alla saattaa levitä home, ne voivat kerätä vettä ja jäätä nurmen pintaan ja ne voivat myös häiritä nurmen tuleentumista syksyllä.

Tämän ongelman voit korjata haravoinnin sijaan silppuamalla lehdet ruohonleikkurilla pienemmiksi. Silloin ne maatuvat paljon nopeammin, eivätkä haudo nurmea talven aikana.

Haravoinnista voi myös olla haittaa.

Huolellinen haravointi poistaa aina nurmikolta myös ravinteita sen kasvijätteen mukana. Tämä tarkoittaa sitten tarvetta lannoittaa enemmän. Jos sammaloitunutta nurmea haravoi keväällä ennen heinän kasvun alkua, se kuoriutuu multapinnalle. Sammalmössön mukana häviää myös nurmiheinien siemeniä ja jopa kasveja juurineen. 

Nurmikko on myös monille pihan hyötyhyönteisille elintärkeä talvehtimispaikka! Jos se haravoidaan liian tarkasti syksyllä ja keväällä, ötökät eivät siellä voi talvehtia. Ja tämä saattaa sitten aiheuttaa sinulle ongelmia tuholaisten kanssa kesällä.

Miten meillä tehdään?

Meillä haravoidaan syksyllä pudonneet lehdet vain kulkureiteiltä. Loput silputaan ruohonleikkurilla maahan. Viimeinen ruohonleikkuu pyritään aina tekemään niin myöhään kuin mahdollista.

Keväällä rupsutellaan sitten samat kulkureitit uudestaan, sekä oleskelupaikat. Puutarhan tuotantoalueet, näytetarhat ja asiakastilat rupsutellaan myös siistiksi. Nämä ihan esteettisistä syistä, ei sen nurmikon itsensä takia.

Kaikki haravointijäte pyritään meillä levittämään pensaiden ja puiden juurille. Sinne menee myös satunnaiset koiran ja kissojen jätökset lannoitteeksi.

Puskien alle haravointi on helppoa: katsotaan lähin puska ja haravointi tehdään suoraan sinne päin. Ei läjien kuskaamista mihinkään, vaan homma on kerralla valmis. Isotkin läjät lehtiä painuvat kasaan muutamassa viikossa ja samalla lannoittavat ja toimivat katteena puskan juurella.

Muut pihan kevättyöt

Keväällä on hyvä myös tarkistaa kaikki pihan rakenteet. Onko köynnössäleiköt kestäneet talven, pitäisikö marjapensaiden tukia uusia ja vieläkö lepopenkki kasvimaan kupeessa kestää istua?

Kevät on myös hyvää aikaa korjailla nurmikkoa.

Epätasaisuudet näkyvät keväällä hyvin. Voit tasoittaa monttuja uudella mullalla tai haravoida kumpareita matalammaksi. Voit tietysti kylvää uusia siemeniä paikattuihin kohtiin, mutta kyllä se nurmi sinne leviää pian ihan itsestäänkin.

Jos nurmella on kuolleita laikkuja, joiden korjaantumista itsekseen et malta odottaa, kevät on hyvä aika perusteellisemmalle kunnostukselle. Tosin pakko sitä ei ole tehdä; paikka vihreytyy myöhemmin kesällä itsestäänkin ja samalla siihen valikoituu juuri niissä olosuhteissa viihtyviä lajeja.

Tältä videolta löydät selkeät ohjeet nurmikon osittaiseen uusimiseen.

 

Oikeasti! Älä stressaa pihan kevättöistä! 

Tee voimiesi mukaan, kevään tuoksuista ja uuden kasvun alusta nauttien.

 

Huomasitko tässä postauksessa ohjeita, jotka kumosivat aiempia käsityksiäsi pihan oikeaoppisesta hoidosta?

Et ole varmasti ainut! Pihanhoidosta liikkuu monenlaisia myyttejä, joita edelleen jaetaan somessa, kirjoissa ja puutarhalehdissä, vaikka ne ovat auttamattomasti vanhentuneita, aiheuttavat täysin turhaa työtä ja kaiken kukkuraksi ovat monet luonnolle jopa vahingollisia!

 

Klikkaa itsesi alta mukaan Puutarhamyytit videokurssille ja todistan sinulle muutaman muunkin puutarhamyytin täysin turhaksi työksi!

 

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

3 kommenttia artikkeliin ”Pihan kevättyöt – pitääkö niistä aina stressata?”

  1. Kiitos postauksesta! Itse tykkään to do -listoista, joten tässähän tuli juuri sellainen 🙂 Itseäni stressaa keväällä joskus kaikki ne uudet projektit, joita pitäisi (=haluaisi) keväällä ja kesällä edistää. Tyhmää stressata sellaisesta, mutta kun on niin vaikea tyytyä vähempään. Mutta hauskaa puutrahanhoito on joka tapauksessa, ja aina lopulta sitä taas ymmärtää, ettei kaikkea voi millään ehtiä.

    • Minusta talvinen suunnittelu ja haaveilu seuraavan kesän projekteista on pääosin ihan positiivinen juttu. Toteutui ne tai ei, kivaa se ”mielikuvapuuhastelukin” pihalla on :D. Ratkaisevaahan siinä tietysti on, tuleeko niistä sitten pahaa mieltä ja riittämätön olo, jos/kun jäävätkin toteutumatta. Itselleni on kyllä hirveän iso apu ollut se, että on oppinut minimoimaan ne pakolliset rutiinityöt. Jos haluaa ruveta rakentamaan mieluummin heti keväällä sitä uutta, talvella ideoitua yrttitarhaa, voi sitten vaikka jättää sen haravoinnin tms. pois ja ruveta tekemään sitä, mitä just sillä hetkellä haluaa.

  2. Ai että tulikin heti niin hyvä mieli tästä! ???? Ihan kuin ois oikein luvan saanut jättää sen omastakin mielestä jokseenkin turhan haravoinnin koko tontin alalta vähemmälle ja saakin sen sijaan hetimiten alkaa perustaa haaveilemaani uutta perennapenkkiä! Taidankin siirtyä tästä heti tuonne verkkokaupan puolelle valitsemaan uuden penkin sisältöä ja vanhemmat penkit taitaa myös kaivata jotain lisuketta. Kiitos vielä tästä! Ja eiku puodin puolelle! ????

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: