Perennapenkki

Aiemmassa artikkelissa kävin läpi perennapenkin perustamista, nyt on vuorossa sen ihanan perennapenkin hoito.

Perennapenkin hoitotarpeeseen eniten vaikuttava seikka on kasvien valinta. Kun valinnassa on huomioitu sekä kasvupaikka että tarjolla oleva hoito, perennat eivät paljoa vaadi.

Monimuotoinen istutus, jossa on korkeaa ja matalaa, ehkä myös pensaita ja puita, voi usein paremmin kuin yksi- tai kaksilajinen istutus.

Ota mallia suunnitteluun luonnosta!

Hyvinvoiva ja oikeanlaisella paikalla kasvava perenna ei häviä kilpailussa rikkaruohoille. Ja kun vielä pidät maanpinnan täynnä, joko kasveilla tai katteilla, ei rikkiksille jää tilaakaan.

 

Perennapenkin hoito keväällä

Ryhdy perennapenkin kevätpuhdistukseen vasta, kun maa on kunnolla kuivahtanut. Kovin märän, ehkä jopa syvemmältä jäisen, maan sorkkiminen repii perennojen juuria, vahingoittaa kasvusilmuja ja lisäksi saatat tuhota talvehtivia hyötyötököitä.

Maltti on valttia!

Askeleet pihalla:

Perennapenkin hoito
Varo uutta kasvua törröttäjiä leikatessasi!
  1. Leikkaa talven törröttäjät, eli perennojen kuolleet kasvinosat pois. Leikkaa ne ihan alhaalta, mutta varo kuitenkin vahingoittamsta mahdollista uutta kasvua.
  2. Voit silputa kuolleet kasvinversot penkkiin, jossa ne parantavat maan koostumusta ja lannoittavatkin hieman.
  3. Jos puhdas multapinta miellyttää sinun silmääsi enemmän, ne voi myös kompostoida erikseen ja kiikuttaa maata parantamaan sitten kompostimullan muodossa myöhemmin.
  4. Kitke samalla mahdolliset rikkakasvit.
  5. Haraa maan pinta kevyesti. Tämä katkaisee kapillaarisen veden nousun pintaan haihtumaan, jolloin lumien sulamisvesi säilyy maassa kasvien käytettävissä pidempään.

 

Kevät on myös lannoituksen aikaa. Itse suosin perennapenkeissä eloperäisiä lannoitteita, kompostimultaa ja pussista kanankakkaa. Voit myös käyttää keinolannoitteita, erilaisia kevätlannoitteita löytyy puutarhakaupoista joka tarpeeseen.

Muista lukea annosteluohjeet ja noudata niitä!

Lannoitteet, oli ne sitten eloperäisiä tai valmisrakeita, levitetään penkin kevätsiivouksen jälkeen pintamaahan. Ravinteet liukenevat kesän aikana siitä kasvien käyttöön.

Kalkitus onnistuu joko jauhemaisella dolomiittikalkilla tai rakeisilla valmisteilla. Myös tuhka käy hyvin perennapenkin kevätlannoitukseen. Se hoitaa kalkituksen, mutta sisältää myös muita ravinteita (ei kuitenkaan typpeä).

Kalkin ja tuhkan voit levittää jo lumenkin päälle, jos paikka on tasainen. Rinteessä lumen päälle levitetty kalkki kuitenkin helposti valuu sulamisvesien mukana pois penkistä.

Kalkitsemisen tarpeen voi tarkistaa kätevillä ph-liuskoilla, joita saa sekä puutarhaliikkeistä että apteekista.

Toisinaan kuulee väitteen, että kalkitseminen olisi aina hyväksi. Tämä ei pidä paikkansa! Olen törmännyt pihaan, jossa runsas tuhkan käyttö ja sen lisäksi vielä jokavuotinen kalkkilisä pussista tekivät maasta jo liian emäksisen. Tämän ongelman korjaaminen on todella hidasta ja kestää vuosia.

Tarkista maan pH ennen kalkintaa, äläkä tee sitä varmuuden vuoksi joka vuosi!

Maan ravinnetilaa voit analysoida myös siihen ilmaantuvien luonnonkasvien perusteella. Lue lisää Vihreistä viestittäjistä tästä.

Perennapenkin hoito kesällä

Kitkeminen

Kesällä perennapenkkiä pitää kitkeä tarpeen mukaan. Hyvin viihtyvät kasvit, monimuotoinen istutus ja tietysti huolellinen perustaminen vähentävät kitkemistarvetta merkittävästi.

Mutta kitke mielummin liian usein kuin harvoin. Pieninä rikkakasvit lähtevät kevyellä harauksella, isompina niihin tarvitaan jo sitten jo kuokkaa. Pahimmassa tapauksessa ne ehtivät vielä siementääkin ja näin ongelma vain kasvaa.

Jos perennapenkissä on runsaasti jotain tiettyä rikkakasvia, tutki, mitä se maasta kertoo. Onko maa ehkä hapanta? Liian märkää? Runsastyppistä? Korjaa silloin tämä ongelma niin samalla väistyy myös rikkakasvi paikalta.

Kastelu

Kastele perennapenkkiä vain tarpeen mukaan, niin et totuta kasveja odottamaan vettä päivittäin. Meillä perennatarhan istutuksia kastellaan vain yli kahden viikon sateettomien helteiden jälkeen. Monena vuonna ei kastella ollenkaan.

On hyvä muistaa, että kasvit ovat vedenhankinnassaan vähän laiskoja. Jos kastelet usein ihan pintamaata, kasvit kasvattavat juurensa siihen ja näin niistä tulee poudanarkoja. Eli ne kaipaavatkin sitä kastelua sitten enemmän. Kastele siis mieluummin harvoin ja paljon kerrallaan.

Katso tästä Taimistoviljelijöiden video kastelun perusteista.

Tarkkaile kasveja ja perennapenkkejä myös laajemmin. Tärkeä osa perennapenkin hoitoa on myös se haaveileva lompsiminen siellä perennapenkkien äärellä ihan ilman työvälineitä ja kuokkimista 😀 . Silloin nimittäin opit näkemään, milloin kasvit voivat hyvin, milloin taas on jotain vialla. Huomaat tuholaiset ja taudit nopeammin.

Reunustaminen

Selkeästi rajatun perennapenkin hoito on huomattavasti helpompaa kuin rajaamattoman.

Itse suosin kanttaamista, mutta markkinoilla on paljon erilaisia nauhoja, levyjä, laattoja yms., joilla voit penkin reunustaa. Ole luova ja käytä mielikuvitustasi reunojen keksimisessä!

Kanttaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että  penkki erotetaan terävällä lapionpistolla nurmesta tai muusta viereisestä maasta. Tähän on tarjolla erityislapioitakin, mutta kyllä tavallisella pistolapiollakin pärjää.

Kiinteät reunukset ovat helppohoitoisia, kanttaaminen taas pitää tehdä pari kertaa kesässä aina uudelleen. Muista silti korjata mahdollisesti lahonneet, hajonneet tai paikoiltaan siirtyneet reunukset, jotta ne toimivat toivotulla tavalla.

 

Perennapenkin hoito syksyllä

Jatka kitkemistä melkeinpä lumen tuloon asti. Tämä unohtuu itseltänikin usein. Sitä valmistautuu syksyllä jo talven tuloon ja kitkeminen lakastuvien perennojen äärellä tuntuu turhalta.

Syyskitkemisestä on kuitenkin paljon hyötyä. Penkki on siistimpi ja helpompi kunnostaa sitten keväällä. Moni rikkakasvi myös itää jo syksyllä ja talvehtii pikkutaimena valmiina levittämään siemenensä pitkin poikin sitten heti seuraavan kesä alussa.

Keväällä on usein kiire. Kun kitket perennapenkin siistiksi juuri ennen talven tuloa, perennapenkin hoito sujuu kevätkiireessä nopeammin.

Suosittelen jättämään kaikkien perennojen kuolevat versot talventörröttäjiksi. Jos ne näyttävät sinusta epäsiisteiltä, jätä ainakin kaikki putkimaiset perennat pystyyn.

Katkottuun varteen voi nimittäin kertyä vettä syksyllä ja se voi jäätyessään vaurioittaa kasvin juuristoa niin, ettei se selviä talven yli.

Talveksi jätetyt versot myös keräävät lunta kasvin päälle, mikä myös edesauttaa sen talvehtimista.

Kolmas etu on, että ne toimivat talvisuojana monille hyötyeliöille.

Moni katsoo tätä asiaa toisinpäin: siellähän talvehtii ne tuholaisetkin. Mutta oma kokemukseni on, että taistelussa tuholaisia vastaan ehdottomasti paras  ja tehokkain keino on kuitenkin tarjota suojaa tuholaisten vihollisille. Mielummin sitten molemmat kuin vain ne tuholaiset…

 

Vanhan perennapenkin kunnostus

Ajoittain perennapenkki voi olla tarpeen kunnostaa perusteellisemmin, vaikka sitä olisi hoidettu kuinka hyvin. Puhumattakaan tietysti hoidon puutteessa heinittyneestä penkistä.

Työhön ryhdytään keväällä kukkivien osalta syksyllä ja syksyllä kukkivien osalta keväällä. Koska penkissä useimmiten on eri aikaan kukkivia perennoja, valitse koko penkin kunnostusajankohta sen arimman tai rakkaimman perennan mukaan.

Mikään ei estä tekemästä kunnostusta osissa, jos urakka tuntuu liian suurelta. Ota vaikka yksi nurkka tai yksi kasvi kerrallaan kunnostuksen kohteeksi ja etene voimiesi mukaan. 

Löydät tarkempia ohjeita vanhan perennapenkin uudistamiseen tästä artikkelista.

 

 

Onko sinulla upeita perennarakkaita? Kukkia, joita on pakko käydä päivittäin tervehtimässä ja kyselemässä kuulumisia? Tai vaihtoehtoisesti inhokkeja, joita et ikinä omaan pihaasi haluaisi? Millaista sinusta on perennapenkin hoito, vaikeaa vai helppoa?

Jaa kokemuksesi  🙂 !

 

 

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!