Maa-analyysi – miten se tehdään ja mitä se kertoo?

Maa-analyysi eli viljavuustutkimus on paras keino selvittää sen oman pihan maaperän laatu.

Voit toki saada paljon tietoa maasta myös siinä kasvavista luonnonkasveista ja tekemällä pH-mittauksen itse. Mutta varsinkin uudessa pihassa suosittelen kyllä teettämään maa-analyysin laboratoriosssa. Saat siitä tarkkaa tietoa, jonka avulla pihanhoitoa on helppo jatkaa.

Yllättävän usein puutarhan kasvien erilaisten kasvuhäiriöiden tai muiden ongelmien syys löytyy sieltä maasta. Joitain ravinteita voi olla liikaa, toisia taas liian vähän, maa voi olla hapanta tai liikaa kalkittua. Nämä on helposti korjattavissa, kun tiedät tarkasti, missä vika on.

Mitä maa-analyysi kertoo?

1. Maalaji

Maalaji vaikuttaa paitsi maan koostumukseen myös siihen, miten kasvit saavat siitä erilaisia ravinneaineita käyttöönsä. Maa-analyysissä saat tarkan tiedon siitä, onko perusmaalaji pihallasi

  • savea
  • hiesua
  • hietaa
  • hiekkaa
  • soraa

Käytännössä maa on lähes poikkeuksetta moreenia, eli em. sekoitusta. Maa-analyysistä näet kuitenkin, mitä maalajia on eniten.

Analyysissä selviää myös maan multavuus, eli kuinka paljon siinä on eloperäistä ainesta. Mitä enemmän eloperäistä eli orgaanista ainesta on, sitä multavampaa maa on. Mullan määrä vaikuttaa maan koostumukseen, mutta myös sen kykyyn pidättää vettä ja ravinteita.

Multavuusasteikko:

Orgaanisen aineen osuus Multavuusluokka
0-3 % vähämultainen
3-6 % multava
6-12 % runsasmultainen
12-20 % erittäin runsasmultainen
20-40 % multamaa
>40 % turvemaa

Ihanteellinen multavuusprosentti puutarhassa on n. 15 %.

2. pH

Maa-analyysissä selvitetään myös maan pH, eli happamuus. Suomen maaperä on luonnostaan hapanta, kun taas suurin osa puutarhakasveista viihtyisi paremmin suurin piirtein neutraalissa maassa.

Liian happamassa maassa kasvi ei pysty käyttämään ravinteita hyväkseen, joten lannoittaminen ei sitä auta. Esim. typen puutos voi johtua liian happamasta maasta, eikä suinkaan typen määrän vähyydestä.

Maa voi olla myös liian emäksistä. Näin voi käydä, jos pihaan on vuosien ajan levitetty runsaasti kalkkia ja tuhkaa.

Usein maa-analyysin mukana saa halutessaan myös kalkitusohjeen. Eli ohjeen, kuinka paljon kalkkia tarvitaan maan pH:n nostamiseen esim. seuraavaan numeroon tai ihanteelliseen lukuun.

Ihanteellinen pH riippuu maalajista, multavuudesta sekä tietysti siitä, minkä kasvin siinä haluaa viihtyvän. Sopiva keskiarvo puutarhamaassa on 6-6,5.

3. Johtoluku

Johtoluku on maan sähkönjohtokyvystä määritelty arvo, joka kertoo maassa olevien vesiliukoisten suolojen määrän. Mitä korkeampi luku on, sitä enemmän maassa on vesiliukoisia suoloja. Liian korkea arvo on haitallinen kasvin vesitalouden kannalta, se saattaa kuolla janoon kastelusta huolimatta.

Juurien toiminta perustuu osmoosiin, jossa juuren sisällä oleva neste on väkevämpää (”suolaisempaa”) kuin ulkopuolella oleva. Jos maan johtoluku on suuri, maassa oleva neste onkin väkevämpää kuin juurissa oleva, jolloin osmoosi estyy -> kasvi kuolee janoon.

Normaalin peltomaan johtoluku on yleensä pienempi kuin 2,5.  Jos se on suurempi, mutta pienempi kuin 10, se luokitellaan korkeaksi. Kasvihuoneissa tyypillinen luku on 4-5.

Yli 10 arvot taas ovat arveluttavan korkeita ja syy on hyvä selvittää. Syynä voi olla esim. liian korkea typpipitoisuus, joka puolestaan voi olla seurausta esim. liikalannoituksesta.

Liian korkeaan johtolukuun syy voi myös löytyä alunasuoloista, jotka ovat peräisin maaperästä. Jos syynä on pelkästään aluna, on johtoluku yleensä korkea, mutta pH ja ravinnepitoisuudet alhaiset.

4. Pää- ja hivenaineiden määrä

Maa-analyysistä selviää myös maan ravinteiden määrä. Se, miten tarkasti niitä selvitetään riippuu tilaamastasi tutkimuksesta. Näistä tuloksista voi selvitä syy sille, miksi jokin kasvi pihassasi viihtyy erinomaisesti, mutta toinen kituu.

Maan ravinnetilan säätäminen on ehkä yksi helpoimpia maanparannustoimia, kun vain tietää, mitä lisätä ja mitä vähentää.


Näytteenotto

Näytteenotttoon kannattaa ryhtyä joko keväällä heti roudan sulamisen jälkeen tai sitten syksyllä ennen maan routaantumista. Keskellä kesää tuloksiin saattaa vaikuttaa pihassa tehdyt toimenpiteet, lannoituksen lisäksi esim. ruohonleikkuu tai kastelu.

Ei ole ollenkaan huono idea ottaa näytteitä sekä keväällä että syksyllä, jos haluaa nähdä tekemiensä lannoitus- ym. toimien vaikutukset ihan tarkasti.

Näyte on helpoin ottaa ns. maanäytekairalla, mutta sellaista harvemmin kotipuutarhurilta lötyyy, eikä sitä tarvitakaan. Ihan tavallisella lapiolla onnistuu myös mainiosti.

Maa-analyysi näytteen ottaminen lapiolla:

  1. Kaiva n. 20-40 cm syvä kuoppa (koko muokkauskerroksesta)
  2. Ota lapiolla kuopan reunasta n. 2 cm leveä kaistale maata ja pistä se puhtaaseen ämpäriin tai vatiin.
  3. Poista näytteestä pinnan kasvusto juurineen sekä mahdollisesti mukaan tullut pohjamaa, eli jankko.
  4. Tee samoin n. 7 eri kohdassa tutkittavaa aluetta.
    • Kasvimaalta, jos sitä on lannoitettu yhtenäisesti, riittää yksi näyte
    • Mansikkamaalta, marjapensasalueelta tai esim. perennapenkistä kannattaa otttaa omat näytteensä
    • Voit myös kerätä näytteitä pitkin pihaa, eri puolilta, jolloin saat tietoa yleisellä tasolla
    • Jos pihassasi on kovin erilaisia alueita, ota niistä kaikista osanäytteitä erikseen.
  5. Numeroi eri paikoista otetut näytteet huolellisesti, että ne eivät mene sekaisin.
  6. Sekoita aina yhden tutkittavan alueen osanäytteet keskenään esim. ämpärissä.
  7. Ota tätä sekoitettua maata 4-5 dl, pakkaa se näyterasiaan ja lähetä mahdollisimman pian.

Huom! Näytettä ei saa kuivata.

Hinta

Suhteessa hyötyyn, viljavuusanalyysi ei ole kallis. Analyysiä tilatessa valitaan, mitä siitä tutkitaan ja tämä luonnollisesti vaikuttaa hintaan. Nykyään useilla laboratorioilla on ns. kotipuutarha-analyysi, joka antaa hyvät perustiedot pihasta.

Suomen ympäristöpalvelun laboratoriossa Kotipuutarha-analyysi maksoi viime vuonna hieman päälle 40 euroa. Heillä mukaan tulee automaattisesti myös ohjeet analyysin tulkintaan, mikä on kyllä maallikolle hieno juttu.

 

Maanparannus analyysin perusteella

Maa-analyysi paljastaa sinulle, millaisia maanparannustoimia pihalla kannattaa tehdä. pH:ta voi nostaa kalkitsemalla, ravinnetilaan ja johtolukuun voi vaikuttaa lannoitteilla, multavuutta voi lisätä esim. eloperäisillä lannoitteilla ja katteilla.

Sen sijaan perusmaalaji kannattaa yleensä hyväksyä sellaisena kuin se on. Ja hankkia sitten pihan kasvit sen mukaan. Maan vaihtaminen toiseen on työlästä, kallista eikä läheskään aina edes toimi toivotulla tavalla.

Maan laatua voi tutkia myös siinä kasvavien kasvien perusteella. Siihen paneudun tässä artikkelissa.

Onko sinulla kokemuksia maan analysoinnista? Oletko teettänyt tutkimuksen ja oliko siitä sinulle apua pihanhoidossa? Olisi hienoa kuulla kokemuksistasi!

 

CTA

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Yksi kommentti artikkeliin ”Maa-analyysi – miten se tehdään ja mitä se kertoo?”

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: