Haluatko hoitaa pihaasi luonnonmukaisesti? Ilman keinolannoitteita tai ehkä jopa täysin ilman kaupan valmisteita? Hyvä valinta! Se on ekologista ja kestävää ja kaiken lisäksi vieläpä helppoakin.

Luonnonmukainen maaperä

Maan ominaisuudet on aina tärkeää tuntea. Mutta erityisesti tämä korostuu, jos haluat hoitaa pihaasi luomusti. Maan kunto on lähtökohta kaikissa toimissa muokkaamisesta aina sinne viljeltävän kasvin valintaan asti.

Luonnonmukaisessa viljelyssä hyödynnetään ns. ekosysteemipalveluja. Kuulostaa hienolta, mutta tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että luomuviljelijän tärkeimmät kumppanit tulevat luonnosta.

Ne ovat maan mikrobeja, matoja, toukkia, hyönteisiä. Lintuja ja nisäkkäitäkin. Kaiken tekemisen tavoite on luoda pihasta näille otuksille suotuisa ja miellyttävä.

Kun pihassa on mahdollisimman luonnonmukainen tilanne, ravinteet kiertävät, kasvituhoojille löytyy aina vihollisensa ja maa pysyy hyvässä viljelykunnossa. Silloin myös kasvit voivat hyvin.

Jotta oikeasti pystyt hoitamaan maata, sinun pitää aluksi siis perehtyä sen ominaisuuksiin. Tässä auttaa viljavuusanalyysin teettäminen. Maassa kasvavat luonnonkasvit kertovat maan ominaisuuksista myös paljon.

Viljelykierto

Kasvit käyttävät maan ravinteita hyvin eri tavoin. Siksi viljelykierto on luonnonmukaisen pihanhoidon tärkeimpiä juttuja. Jos kasvatat samaa kasvia samalla paikalla vuodesta toiseen, maa väsyy. Sen ravinnevarat ehtyvät ja kasvu heikkenee.

Viljelykierto auttaa myös kasvitautien ja -tuholaisten torjunnassa. Moni tuholainen on erikoistunut tietynlaisiin kasveihin. Jos tämä sama kasvi kasvaa samalla paikalla vuodesta toiseen, tuholaisten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Ja sama pätee monii maalevintäisiin kasvitauteihinkin.

Kasvien kasvutavoissa on myös eroja. Toiset kasvattavat juuristonsa pintaan, mutta leveälle alueelle. Toiset taas tunkeutuvat syvälle maahan paalujuurella ja käyttävät näin vettä ja ravinteita syvemmistä maakerroksista.

Toiset peittävät isoilla lehdillään tehokkaasti maan pintaa ja voittavat näin rikkakasvit. Toiset taas ovat hentoja ja jäävät helposti rikkaruohojen jalkoihin.


 

 

Viljelykierto luonnonmukaisella pihalla

Kasvimaalla viljelykierto on helppo toteuttaa, vaihtelee vain viljeltävän kasvin paikkaa vuodesta toiseen. Muttta entäs sitten perennapenkissä tai muissa monivuotisissa istutuksissa?

Niissäkin voidaan hyödyntää kasvien erilaisia ominaisuuksia, yhdistelemällä erilaisia kasveja. Pyri tekemään istutuksesta mahdollisimman monilajinen ja luonnonmukainen. Istuta typensitojakasveja, syväjuurisia ja pintajuurisia, isolehtisiä ja pienilehtisiä sekaisin.

Esimerkiksi marjapensaiden aluskasvina voit käyttää hyvin apilaa, joka on typensitojakasvi. Mansikkamaalla voit kasvattaa apilaa rivivälikasvina.

Moni ns. rikkakasvikin voi olla sinulle suureksi avuksi. Leskenlehti, peltokorte ja pelto-ohdake työntävät juurensa syvälle ja parantavat näin maata muille kasveille. Siankärsämö rikastaa maasälvästä vaikealiukoista kaliumia kasveille sopivampaan muotoon, voikukka taas tuo muiden kasvien käyttöön piitä ja fosforia.

Kukkapenkkiin voit myös kylvää maanpeitekasviksi yksivuotisia kasveja maata parantamaan, esim. auringonkukkaa, yksivuotista lupiinia tai persianapilaa.

Typensitojakasvit

Jotkut kasvit kykenevät lisäämään maan typpivaroja. Ne elävät symbioosissa typensitojabakteerien kanssa. Nämä bakteerit kykenevät muokkamaan ilmassa olevaa typpeä kasveille sopivaan muotoon.

Kasvin juuriin muodostuu juurinystyröitä, joissa bakteerit elävät. Vaihdossa muokkaamastaan typestä ne saavat kasvilta erilaisia hiilihydraatteja kasvuunsa.

Typensitojakasvit lisäävät siis maan typpivaroja. Parhaimman hyödyn niistä saa, kun koko kasvusto muokataan maahan kasvukauden lopuksi.

Typensitojakasveja ovat mm.:

  • sinimailanen
  • apilat
  • virnat
  • pavut
  • herneet
  • leppä

Osaa näistä kasveista voi käyttää ns. viherlannoituskasvina, josta ei kerätä satoa ollenkaan. Niitä voi käyttää myös monivuotisten kasvien rivien välissä (esim. apila, virnat) maata parantamassa.

Osasta taas voit kerätä sadon (esim. herneet, pavut) ja muokata sitten loppukasvuston maahan.

Ongelmat luontaisessa typensidonnassa

  1. Liian happamassa maassa typensitojabakteerit eivät pysty toiminaan. Optimi on 6-7, alle 5,5 toiminta loppuu.
  2. Liian tiiviissä ja hapettomassa maassa typensidonta ei toimi. Paranna maan rakennetta esim. ojituksella tai lisäämällä siihen karkeita aineksia.
  3. Jos maassa on liikaa liukoista typpeä, kasvi ei bakteereja tarvitse. Silloin se ei myöskään niitä luokseen houkuttele, eikä luontainen typensidontakaan silloin käynnisty. Tällainen tilanne voi tulla, jos olet lisännyt maahan typpipitoisia keinolannoitteita tai raakaa lantaa.

Eloperäiset lannoitteet

Luonnonmukaisessa viljelyssä maata lannoitetaan pääosin eloperäisillä aineksilla. Tällaisia ovat katteet, komposti ja lanta. Kate voi olla myös em. viherlannoituskasvi tai sitten esim. ruohonsilppua, oksahaketta tms. eloperäistä.

On hyvä muistaa, että katteella voi olla kaksi tarkoitusta: estää rikkakasveja ja lannoittaa maata. Mitä nopeammin kate maatuu ja mitä ravinnepitoisempaa se on, sitä huonompi se on estämään rikkaruohoja ja parempi lannoittamaan.

Kompostin ja lannan ravinnepitoisuudet vaihtelevat suuresti. Kotitalouden komposteista puutarhajätekomposti on usein huomattavasti köyhempää kuin keittiöjätekomposti. Makkilantaa (eli ihmisen lanta) sisältävä komposti on karjanlantakompostin veroista.

Eläinten lannassakin on eroja:

Eläin Liukoinen typpi kg/m3 Fosfori kg/m3 Kalium kg/m3
Naudan kuivalanta 1,2 1,2 3,2
Sian kuivalanta 1,5 2,5 2,8
Kanan kuivalanta 4,5 4,4 4,5
Hevosen lanta 0,4 0,5 2,0

Mahdolliset kuivikkeet ja kompostoitumisaste vaikuttavat näihin arvoihin. (Kasvien ravinnetarpeista voit lukea lisää täältä.)

Eloperäisissä lannoitteissa on kuitenkin tyypillisesti hyvin laaja kirjo kaikkia kasvien tarvitsemia ravinteita ja ne liukenevat maahan hitaasti. Siksi ne ovat usein parempia ja turvallisempia käyttää kuin keinolannoitteet, joissa yliannostuksen vaara on aina olemassa.

Pääravinteiden saanti:

  • Typpeä saadaan typensitojakasvien ja viherkatteiden avulla
  • Fosforin päälähteinä on karjanlanta, viherlannoitus ja maan omien fosforivarantojen hyödyntäminen (mm. oikean happamuuden ja maan muokkauksen avulla)
  • Kivennäisaineita saadaa esim. kalkkikivijauheella tai kaliumpitoisella biotiittikivijauheella.

Luonnonmukaisessa viljelyssä maan pH:n pysyy usein kasveille ihanteellisena ilman kalkkilisääkin. Maan happamuus on kuitenkin maassa olevien ravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta niin oleellista, että suosittelen sitä ajoittain mittaamaan.

Makkilanta on sitten ihan oma lukunsa näissä lannoitteissa. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää makkilantaa, suosittelen perehtymään tästä sen käyttöön tarkemmin.

Virtsa on tehokas lannoite! Sitä voit käyttää sellaisenaan esim. pensaille tai laimennettuna (1/4 – 1/10) kuin mitä tahansa kastelulannoitetta. Suoraan kasvin päälle sitä ei pidä raakana kaataa, se polttaa lehdet.

Ravinnepuutokset

Luonnonmukaisella pihalla hoidetaan siis maata ja tavoitteena on luoda siihen luontaisesti toimiva ja tasapainoinen ravinnetilanne. Työ on pitkäjänteistä, tuloksia ei synny salamana ja heti.

Kasveja pitää seurata koko ajan, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Kun hoidat maata luonnonmukaisen monipuolisesti vuoroviljelyllä, katteilla, eloperäisillä lannoitteilla ja vältät kaikenlaisia torjunta-aineita, se korjaa itse ongelmansa.

Silloin tällöin voi kuitenkin käydä, että kasvi oireilee selvästi jostain ravinnepuutoksesta ja apua kaivattaisiin ihan heti justiinsa. Voit silloin hyvin ostaa hivenaineita ihan pussissa ja lisätä niitä ohjeen mukaan maahan. Tämä ei mitenkään sotke pyrkimystäsi luomuun pihanhoitoon!

Täsmälannoitteita voit ostaa maatalouskaupoista, joissa osataan myös sinua neuvoa niin lannoitteen valinnassa kuin käytössäkin. Tästä voit tarkistaa Eviran virallisen listan luomutuotantoon hyväksytyistä lannoitteista ja maanparannusaineista.

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

One Thought to “Luonnonmukainen pihanhoito – ekologista ja kestävää”

  1. […] Toisaalta kaikki tarvittava löytyy kyllä luonnosta, mutta sen löytäminen ja kasveille tarjoileminen vaatii hieman enemmän perehtymistä. Luomukonsteista löydät lisätietoa tästä artikkelista. […]

Comments are closed.