Olet varmasti joskus etsinyt pihan hoitoon ohjeita netistä? Tottakai olet, niinhän sinä varmaan tännekin päädyit  😀  !

Kokeneinkin pihanhoitaja törmää toisinaan tilanteisiin, joissa kaipaa muiden apua ja vinkkejä. Ja helppohan ohjeita on nykyään etsiä ja löytää.

Mutta entä luomupihan hoito? Voiko ohjeita noudattaa sellaisenaan, jos haluaakin hoitaa pihaansa luonnonmukaisesti?

Luonnonmukaisuushan ei ole mikään yksittäinen toimenpide. Se on kokonaisuus, joka on tärkeää ottaa huomioon kaikessa tekemisessä siellä pihalla.

Tiesitkö esimerkiksi, että nurmikon hoitotavoilla on iso vaikutus hedelmäpuiden hyvinvointiin? Tai että koristeistutuksen kasvivalinnoila voit joko helpottaa tai vaikeuttaa vaikkapa kasvimaan hoitoa?

 

Osaat soveltaa ohjeita myös luomupihan hoitoon, kun muistat huomioida sen neljä tärkeintä kulmakiveä.

 

 

Luomupihan hoidon 4 kulmakiveä

Luonnonmukaisuus on aika tulkinnanvarainen käsite. Yhden mielestä luonnonmukaista on vain täydellinen koskemattomuus, toiselle riittää, että vältetään keinotekoisia kemiallisia torjunta-aineita.

Käsitteen ongelmallisuus nousee hyvin esiin, jos miettii sanalle vastakohtaa. Onko luonnonmukaisuuden vastakohta luonnonvastaisuus? 

Aika raju väite, vai mitä?! Tuskin kukaan sentään pihaansa hoitaa luonnonvastaisesti? Ainakaan tietoisesti.

Minulle luonnonmukaisuus ei tarkoita jonkin mukaista toimintaa, vaan jonkun mukaan toimimista. Luonnosta otetaan mallia, matkitaan sitä.  

Luomupihan hoidossa tavoitteena on sellaiset ratkaisut, jotka voisivat periaatteessa syntyä luonnostaankin. Ja silloin vastakohta ei olekaan luonnonvastaisuus, vaan luonnoton.

Mikä sitten on luonnotonta? No esim. 10 hehtaarin pelto, jolla kasvaa vain yhtä ainutta kasvilajia. Tai pihan istutus, jossa on symmetrisesti aseteltuna 3 pilarikatajaa ja 3 pallotuijaa ja niiden ympärillä on pelkkiä vitivalkoisia pikkukiviä.

Käytännössä luomupihan hoidon perustana on neljä jämäkkää kulmakiveä. Kun huomioit nämä, sinun on helppo soveltaa erilaisia ohjeita luomupihallesi.

 

Luonnonmukainen piha -verkkokurssi

 

1. Luomupihan nurmikko

Luomunurmikko ei satunnaisen kulkijan silmin useinkaan eroa mitenkään normaalista pihanurmesta. Mutta tarkemmin katsottuna se on aivan eri maailma!

Siellä on satoja kertoja enemmän elämää kuin ns. tavallisella nurmikolla, joka on oikeasti melkoinen autiomaa luonnon kannalta katsottuna.

Miksi nurmikko on tärkeä luomupihan hoidon kannalta?

  1. Se täyttää usein pihan pinta-alasta leijonanosan, joten sen monimuotoisuus on pihan ekosysteemin kannalta merkittävä asia
  2. Ns. golfnurmikko on luonnoton ja siksi vaikea ylläpidettävä, vaatii usein keinolannoitteita, kastelua yms. hoitoa
  3. Luomunurmikko tarjoaa suojaa ja ravintoa monille hyötyelikoille petohyönteisistä aina lintuihin asti. Ne taas auttavat sinua mm. torjumaan hedelmäpuiden tuhohyönteisiä.

Luomunurmikon perustaminen on maailman helpoin juttu: se syntyy ihan itsestään! Riittää, että annat sille mahdollisuuden.

Luonnonmukaisen nurmikon hoidat näin:

  • leikkaa korkeintaan kerran viikkoon, useimmiten kerta kahteen viikkoon riittää
  • säädä leikkurin terät korkeammalle, 10 cm on usein aika passeli
  • älä käytä kerääjää, vaan jätä nurmisilppu maahan (jos et halua jostain syystä köyhdyttää maata)
  • kierrä leikatessa kauniit kukat ja anna niiden siementää
  • älä kastele, lannoita tai kalkitse
  • jätä maahumalat, leinikit, voikukat ja muut ”rikkaruohot” kitkemättä
  • anna nurmen sammaloitua, jos se sen tekee
  • älä haravoi syksyllä. Jos lehtiä on paksu matto, silppua ne ruohonleikkurilla vain pienemmiksi
  • anna keväällä maan sulaa kunnolla ja heinän lähteä kasvuun ennen haravointia (jos välttämättä haluat haravoida) 

Jos haluat, voit antaa osan nurmikosta kehittyä myös niityksi. Siitä löydät lisää tietoa tästä artikkelista: Auta luontoa – perusta niitty!

 

2. Luomupihan istutukset

Luonnonmukainen istutus on monilajinen ja monitasoinen. Siinä ei näy paljasta multapintaa, vaan koko istutusalue on kasvillisuuden peitossa. 

Kasveja on monessa kerroksessa niin maan alla kuin sen päälläkin. Siinä on puita, pensaita, varpuja. Isoja perennoja, pieniä perennoja, maanpeiteperennoja. Syväjuurisia ja matalajuurisia, kukkivia ja lehdillään koreilevia.

Luonnonmukaisen istutuksen hoidat näin:

  • täydennä istutusta maanpeitekasvein, jos siellä on näkyvissä paljasta multaa
  • jos haluat yhtenäisen taustan, voit käyttää myös maatuvia katteita kasvien väleissä
  • älä käytä katteena muovia 
  • älä poista lakastuvia perennoja kesän aikana
  • jos lakastuvat kasvit näyttävät sinusta rumilta, silppua ne vain pienemmiksi, mutta älä poista penkistä
  • elämänsä ehtoopuolella rumalta näyttävän kasvin kupeeseen kannattaa istuttaa jotain, joka peittää sen
  • älä siivoa istutuksesta lakastuvia/kuolleita kasveja myöskään syksyllä vaan jätä perennat talventörröttäjiksi
  • malta myös keväällä siivousintosi! Voit varovasti leikata isompia kuolleita versoja pienemmiksi, mutta älä kalua maata multaa myöten. Anna talvehtivien ötököiden heräillä rauhassa.

3. Luomupihan kasvivalinnat

Saako luomupihalla käyttää vain luonnonkasveja istutuksissa? No ei todellakaan! Kaikenlaiset kasvit ovat tervetulleita luomuun pihaan; luonnonkasvit, koristekasvit, hyötykasvit, yksi- ja monivuotiset.

Lähtökohta on luomullakin pihalla sinun tarpeesi, mutta sen lisäksi kasvien valinnassa on hyvä ottaa huomioon myös niiden merkitys pihan luonnolle.

Nyrkkisääntö on, että mitä runsaampi on kasvilajien määrä, sitä parempi. Yksilajiset laajat istutukset kannattaa siis unohtaa. 

Kasveja valitessasi muista nämä:

  • suosi aina kotimaista! Ne ovat kestävämpiä, sopeutuneempia ja helppohoitoisempia kuin ulkomaantuonnit. Ulkomaalaisten taimien mukana pihaan voi myös kulkeutua vierasperäisiä kasvituholaisia ja -tauteja sekä torjunta-aineita.
  • suosi puissa ja pensaissa Suomen luonnonvaraisia lajeja
  • erityisen suositeltavia on pajut (varsinkin raita) sekä kukkivat ja marjoja tuottavat puut (mm. pihlajat, tuomi)
  • pensasvalinnoissa valitse mieluummin lajeja, jotka kukkivat ja tuottavat siemeniä (silloin niissä on usein myös mettä tarjolla)
  • erityisen suositeltavia ovat heidet, seljat, aroniat, kuusamat, luonnonlajiset ruusut
  • perennoissa perinteiset kotimaiset maatiaiskasvit ovat parempia kuin pitkälle jalostetut versiot
  • suosi perennoja, joiden mainitaan olevan hyviä perhos- tai mesikasveja
  • erityisen suositeltavia ovat mm. nauhukset, punatähkä, piiskut, maksaruohot, auringontähti ja isohirvenjuuri, punalatvat, rohtosuopayrtti ja raunioyrtit
  • hyötykasveissakin kannattaa otta luontoarvot huomioon
  • monet kukkivat yrtit ovat erinomaisia mesikasveja, kukkivat hedelmäpuut houkuttelevat pihaan runsain mitoin villipölyttäjiä
  • yksivuotisissakin kannattaa luontoarvoja miettiä ulkonäön lisäksi
  • osta mieluummin ilman torjunta-aineita viljeltyjä kesäkukkia, jos vain mahdollista
  • hyviä mesikasveja ovat yksivuotisissa mm. tupakat, olkikukat, verbenat ja tulikruunu
  • monet koristekasvit vaikuttavat myös tuholaisiin, joko karkoittamalla niitä tai houkuttelemalla niitä pois vaikkapa kasvimaastasi. Tämä kannattaa myös huomioida, kun kasveja pihaansa valitsee.

 

4. Ravinteiden kierrätys

Viimeinen, mutta ei todellakaan vähäisin kulmakivi on ravinteiden kierrätys. 

Se on aivan oleellinen, jos ei jopa oleellisin, osa luomupihaa! Ravinteiden kierrätys on tärkeää monesta syystä: 

  • sillä korvataan keinolannoitteiden käyttöä
  • se parantaa maan rakennetta ja kasvuvoimaa
  • se vähentää kasvijätteiden sijoitusongelmia
  • se tarjoaa tärkeitä elinympäristöjä lukuisille eläimille, hyönteisille ja mikrobeille

Keittiöjätteet kompostoidaan tietysti tiiviiseen lämpökompostiin. Se on hyvin eristetty jyrsijöiltä ja linnuilta. Ja sitä hoidetaan tarpeen mukaan kuivikkeilla, sekoittamalla, kastelemalla jne.

Mutta keittiöjätekompostin lisäksi luomupihalla on suositeltavaa olla myös ihan avokomposti. Se voi olla esim. puu- tai metallikehikolla rajattu ja siihen laitetaan vain puutarhasta tulevaa kasvijätettä.

Jos tilaa on ja silmä sietää, se voi olla myös ihan vain kasa puutarhajätettä, esim. lehtiä tai risuja.

Miksi se on tärkeä? Eikö kaikkea voi kompostoida siistissä lämpökompostissa?

No, ensinnäkin pieneltäkin pihalta kasvijätettä tulee usein niin paljon, että lämpökompostori on äkkiä täynnä. Kasvijätettä tulee myös kerralla usein paljon, esim. puiden/pensaiden leikkuun yhteydessä tai pihaa syksyllä talvikuntoon laitettaessa.

Käytännön syiden lisäksi avokomposti tuo pihaasi runsain mitoin elämää. Niistä hyötyvät mm. siilit ja monet pikkulinnut. Myös monet petohyönteiset viihtyvät niiden lähistöllä erinomaisesti.

Kompostin sisällä puolestaan elävät miljardit orgaanista ainesta hajottavat eliöt.

Keittiöjätekomposti on vahvaa tavaraa. Tällaista puutarhajätekompostia voit käyttää paljon runsaammin. Se parantaa maan rakennetta istutuksissa, kasvimaalla ja voit käyttää sitä myös ruukkuistutusten multana. 

Lahonnut komposti on erinomaista kateainetta ja sen mukana istutuksiin tulee myös tärkeitä pieneliöitä.

Isolla pihalla helpotat työtäsi huomattavasti, kun teet useita avokomposteja lähelle jätteen syntymispaikkaa.

Yksinkertaisimmillaan voit avokompostoida kasvijätettä puiden tai pensaiden juurella! Sinä säästät työssä ja samalla parannat istuttamasi kasvin elinoloja!

Luonnonmukainen piha -verkkokurssi

 

Heräsikö mieleesi ajatuksia tästä postauksesta?

Kuulisin ne tosi mielelläni! Kommentoi alle tai heitä minua sähköpostilla tästä.

 

Jos tykkäsit tekstistä, jaa se myös ystävillesi. Kiitos!

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!