Vihannekset

Ruokaa omasta maasta -artikkelisarjan edellisessä osassa käsiteltiin perinteistä kasvimaata ja maan muokkaamista viljelyjä varten.

Perinteinen kasvimaa on ihan hyvä vaihtoehto, mutta viime vuosina on kovasti suosiotaan kasvattanut myös lavaviljely.

Itse vaihdoin perinteisen kasvimaani siihen nelisen vuotta sitten. Enkä kyllä takaisin vaihtaisi!

Mikä siinä lavaviljelyssä nyt niin hienoa sitten on? Minäpä kerron:

 

 

Lavaviljelyn plussat ja miinukset

 

+ Kastelu on tehokkaampaa ja helpompaa

Meillä puutarhan maalaji on hietaa, paikoitellen jopa hiekkaa. Se on siis hyvin vettä läpäisevä ja poudanarka.

Erinomainen kasvualusta useimmille vihanneksille ja juureksille. Mutta samalla kastelun suhteen vaativa, jos ja kun aurinko porottaa aamusta iltaan.

Vaikka olen käyttänyt katteita ja lisännyt maan multavuutta, kastelun tarve on päivittäinen.

Miten lavaviljely tässä sitten auttaa?

Vesi pysyy lavakaulusten sisällä ja ehtii hyvin imeytyä.

Perinteisessä kasvimaassa kohopenkkeineen kastelu oli tosi hidasta. Piti lirutella vettä pikkuhiljaa, kastella ensin pintaa ja sitten tulla hetken päästä antamaan lisää.

Jos ei malttanut tai ehtinyt, kastui kastelijan omat jalat enemmän kuin viljeltävät vihannekset!

Lavoihin voin lorotella rauhassa kaiken veden kerrralla, reunojen ansiosta vesi imeytyy juuri siihen, mihin pitääkin.

 

+ Maa pysyy helpommin hyvässä viljelykunnossa

Maa ei tiivisty, kun siinä ei missään vaiheessa kävellä. 

Syksyllä tyhjiin lavoihin voi vaikka kerätä kuivat lehdet katteeksi, jotka pitävät maan muhevana paksunkin hangen alla. 

Myös parempi kosteus miellyttää mikrobeja ja maan pikkuapureita, jotka innolla muuttavat ravinteita kasveille sopivaan muotoon.

Arvokkaat lannoitteet eivät mene hukkaan käytäville, maata ei tarvitse kääntää välttämättä ollenkaan ja vuoroviljely on helppo suunnitella tarpeiden mukaiseksi.

(Vuoroviljelyn periaatteista voit lukea lisää tästä.)

 

+ Lavatarhan hoito on paljon helpompaa

Edellämainitut seikat jo itsessään helpottavat hoitotoimia. Niiden lisäksi:

  • Kitkeminen on helppoa, kun maa pysyy muhevana ja sopivan kosteana.
  • Penkkeihin ei leviä rikkakasveja käytäviltä, etenkin jos lavojen ympäristö on katettu.
  • Kylvötaimille reunukset antavat alkuvaiheessa tuulen ja porotuksen suojaa.
  • Jos teet korkeat lavat, kyykistelykin vähenee. Voit jopa hoitaa penkkejä seisten suorassa tai istuen!
  • Suojaaminen niin kevätkylmyyttä kuin tuholaisiakin vastaan on todella helppoa. Levittää vain harson lavan päälle ja kiinnittää reunoihin kiinni. Kylvökset ja taimet ovat suojassa sen alla.
  • Syksyllä maan kääntämisen voi unohtaa. Sadonkorjuun jälkeen vain möyhin maata kevyesti ja jätän talvehtimaan. Keväällä kevyt haraaminen riittää tässä meidän kevyessä hiekkamaassa.
  • Savimaankin kuorettumisen voi helposti estää eloperäisellä katteella.

No, entä ne huonot puolet? Kai niitäkin on?

Haittapuolia on oikeasti vaikea keksiä!

Oikeastaan ainut on tilan käytön tehokkuuden väheneminen. Tokihan lavaviljelyssä pysyvine käytävineen ja lavakehikkoineen on vähemmän tehokasta viljelypinta-alaa verrattuna perinteiseen kasvimaahan.

Jos haluat kasvattaa paljon, talvenkin tarpeiksi, on perinteinen kasvimaa ehkä parempi vaihtoehto.

Mutta itselleni ruoan kasvatus on harrastus ja tavoitteena on vain tuottaa tuoretta syötävää kesäkaudelle. Kun aikakin kasvimaan hoitoon on rajallinen, lavatarha on ainakin itselleni ehdottomasti paras vaihtoehto!

Psst… Kun ilmoittaudut kurssille nyt, saat alekoodilla Piha18 ilmoittautumismaksusta 10% alenuksen!

Lavatarhan perustaminen

Lavaviljely mahdollistaa kasvimaan perustamisen hyvin erilaisiin paikkoihin, jopa kallion päälle.

Perustamistoimet riippuvat maapohjasta ja toisaalta sinun omista tavoitteistasi. Mitä ja missä haluat kasvattaa?

 

Muuta entinen kasvimaa suoraan lavatarhaksi

Oma lavatarhani on perustettu entisen tavallisen kasvimaan paikalle.

Maata oli siis käännetty, muokattu ja parannettu vuosia.

Maa oli hyvää, joten en halunnut jättää sitä käyttämättä lavoissa.

Lavatarha syntyy
Tältä lavatarhani näytti ensimmäisenä keväänä.

Itse tein tämän homman hieman nurinkurin, hölmöyttäni.

En siis suosittele tätä tapaa, mutta kerronpa sen silti. Varoittavana esimerkkinä!

  1. Asettelin lavakaulukset kasvimaalle mieleiseeni järjestykseen niin, että väleihin jäi sopivat hoitokäytävät.
  2. Painoin kaulukset maahan niin syvälle kuin sain (kuohkeaahan se oli vuosien muokkaamisen jälkeen).
  3. Levitin kevätlannoitteet ja kalkin kaulusten sisälle, haravoin ja kylvin/istutin taimet

Käytävät jäivät siis tässä vaiheessa ihan mullalle ja sehän tarkoitti sitten melkoista kitkemisurakkaa kesän aikana.

Tosin helppoa sikäli, että käytävillä ei mitään varjeltavia kasveja kasvanut. Mutta turhaa työtä, joka olisi ollut helposti vältettävissä!

Seuraavana keväänä korjasin sitten virheeni.

Levitin katekangasta (ns. mansikkakangas = läpäisee veden, mutta ei päästä rikkaruohoja kasvamaan läpi)  lavojen ympärille niin, että käytävät jäivät katetuiksi.

Onnistuihan se näinkin, mutta helpompikin reitti olisi kyllä ollut:

  1. Kata ensin KOKO alue yhtenäisellä katekankaalla
  2. Asettele lavat paikoilleen
  3. Leikkaa lavojen sisäpuolelle aukot katekankaaseen

Ongelmana minulla oli, että jälkikäteen kangasta on vaikea saada tiviisti aseteltua. Raoista ja rytyistä sitten tunkee rikkakasvit maan pintaan ja niiden repiminen aiheuttaa lisää rakoja ja ryttyjä.

Älä sinä tee tätä virhettä! Mieti homma ihan koko alueen osalta kerralla loppuun asti ja pääset paljon helpommalla!

perusta lavatarha suoraan Nurmikon päälle

Lavatarhan voit hyvin perustaa myös täysin uudelle alueelle, vaikka nurmikon päälle.

Toimi samoin kuin edellä, mutta älä leikkaa katekangasta pois lavojen kohdalta. Sen sijaan täytä lavat uudella mullalla, joko pussisellaisella tai muulla muhevalla kasvualustalla.

Tämä vaatii hieman korkeammat lavat, jotta saat multaa tarpeeksi. Etenkin juurekset vaativat syvää multatilaa. Normaali lavakaulus on n. 20 cm korkea, mutta niitä on helppo pinota päällekkäin, niin saat enemmän multatilaa.

Jos pohjamaa on hyvää ja haluat käyttää sitä kuitenkin hyödyksesi, voit myös käyttää katteena lavan pohjalla jotain maatuvaa. Silloin pääset hyödyntämään pohjamaata vuoden-parin päästä, kun välikate on maatunut pois.

Esimerkiksi paksu kerros sanomalehtiä tappaa kyllä nurmen sieltä alta, mutta maatuu seuraavaan mennessä.

Mutta älä käytä tiivistä muovia lavan pohjalla! Se tekee lavasta lähes umpinaisen ruukun, jonka haitat huomaat viimeistään sadekesänä…

perusta lavatarha kovalle alustalle

Lavoissa viljely onnistuu vaikka asfaltilla tai kalliolla!

Kunhan huolehdit siitä, että ylimääräinen vesi pääsee pohjan kautta valumaan pois.

Lavakauluksia on helppo pinota päällekkäin juuri niin paljon kuin haluamasi kasvi multaa kaipaa.

Mistä lavatarhaan saa reunukset?

Yleisimmin lavaviljelyssä käytetään kuormalavakauluksia. Nämä kaulukset ovat standardimittaisia, kokoon taittuvia ja päällekkäin aseteltavia. Tosi käteviä siis.

Valmiita lavakauluksia myydään ihan puutarhaliikkeissä, mutta niitä kannattaa kysellä myös tehtaista ja kuljetusliikkeistä.

Ja kätevä nikkaroija voi toki rakentaa niitä itsekin. Kulmissa olevia saranaosia saa ihan tavallisista rautakaupoista.

Jos lavakaulus tuntuu tylsältä, on toki muitakin vaihtoehtoja.

Voit nikkaroida itse tarhaasi juuri sellaiset reunukset kuin haluat! Materiaali voi olla puuta, mutta miksi ei myös vaikka tiiliä, kiviä tms. kestävämpääkin materiaalia.

Olennaista on, että saat aikaiseksi reunustetun kasvualustan, tyyli ja muoto on vapaa ja luovasti ideoitavissa. Omat ensimmäiset lavaviljelyni tein kaivonrenkaissa.

Samoin kuin laidat myös käytävät niiden väliin voit ideoida ihan tarpeidesi ja käytettävissä olevien materiaalien mukaan. 

Mieti myös käytävien hoito jo etukäteen!

Muovia tai katetta ei toki ole pakko käyttää, mutta jotenkin nekin on hoidettava. Yksi vaihtoehto voi myös olla ihan leikattu nurmi, kunhan lavojen väliin sitten myös mahtuu leikkurilla.

Kivi, laatat tai muu pysyvä, maatumaton kate on helppohoitoisin.

Pelkkä kangas, hiekka tai leikattu nurmi puolestaan edullisin.

Mitä lavatarhassa voi sitten kasvattaa?

Melkein mitä vain!

Voit istuttaa lavoihin monivuotisia kasveja tai kylvää yksivuotisia. Se soveltuu yhtä hyvin juureksille, kaaleille, herneelle, pavuille, kurkulle, kurpitsalle kuin vaikkapa yrteille tai marjapensaille.

Monivuotisten osalta on tärkeää huolehtia siitä, että lavan pohja on hyvin vettä läpäisevä. Muuten siihen saattaa syksyn sateilla muodostua jopa jäätyvä lammikko. Sitä ei monivuotiset kasvit kestä.

Jos haluat kasvattaa lavassa talvimärkyydelle hyvin herkkiä kasveja, vaikkapa mansikkaa, huolehdi hyvästä salaojituksesta lavan pohjalla.

Voi olla hyvä myös muotoilla maa lavan sisällä silloin kumpareeksi, jolloin mahdollinen vesi valuu pois kasvien tyveltä.

Herkät kasvit helposti suojaan

Lavaan voi tehdä myös kannen, jolloin voit paremmin hallita sen lämpötilaa. Pääset viljelemään aikaisemmin keväällä ja voit jatkaa sitä pidempään syksyllä.

Kanneksi käy hyvin vaikkapa vanhat ikkunat, jos sellaisia sattuu löytymään. Ikkunat voi vain asettaa lavojen päälle tai sitten ihan saranoida avautuviksi kansiksi.

Edullisimmillaan kanneksi käy vaikka ihan kasvihuonemuovi. Ja kätevähän nikkaroi tietysti puusta ja muovista ihan saranoidun kannen!

Lavassa voit ehkäistä helposti myös hyönteistuhoja. Porkkanakärpäset tai kirpat eivät pääse kasvattiesi kimppuun, kun kiinnität lavanreunuksiin hyönteisverkon.

lämpöä lisää hallanaroille kasveille

Lämpölava on ikivanha keino kasvattaa paitsi lämpöä vaativia kasveja avomaalla myös päästä kasvatuspuuhiin varhain keväällä. Se on helppo rakentaa, jos käytettävissäsi on esim. hevosenlantaa tai muuta hyvin typpipitoista, vahvaa tavaraa.

Lämpölavan rakentaminen kannattaa aloittaa jo edellisenä kesänä.

  1. Asettele lavan pohjalle tarvittaessa sanomalehtiä/katekangas (Kaiva pohjalle kuoppa tai käytä korkeita laitoja. Lämpölava tarvitsee syvyyttä n. metrin.)
  2. Levitä sen päälle karkeaa, maatuvaa ainesta, esim. risuja, oksia, puiden lehtiä, heinää, olkia yms. (Voit kerätä aineksia pitkin kesää pihaltasi.) Aineksia saisi olla vähintään parikymmentä senttiä, mutta voi olla enemmänkin.
  3. Näiden aineksien päälle lisää noin puolimetrinen kerros tuoretta hevosenlantaa. (Sen puuttuessa voit käyttää myös jotain muuta vastaavaa, esim. kananlantaa)
  4. Peitä koko komeus joko säkkimullalla tai itse tehdyllä kasvualustalla (esim. hiekkaa ja maatunutta kompostia). Multaa saa olla n. 30 cm:n kerros.

Lämpölava alkaa lämmetä nopeasti, kun lanta alkaa palaa.

Anna lavan ”tekeytyä” ainakin pari päivää ennen taimien istutusta tai kylvöjä. Toisinaan se kuumenee aluksi liikaakin, jolloin on syytä antaa sen hieman jäähtyä, jotta taimet eivät kärähdä.

Lämpölava sopii hyvin esim. kurpitsojen ja muiden runsaasta typestä ja lämmöstä vaativien kasvien kasvatukseen. Jos varustat sen vielä kannella, kasvukausi pitenee entisestään.

 

Lavan valmistelu talvea varten

Lavaviljely
Toisen vuoden syksyllä. Jälkikäteen laitetun katekankaan haitat näkyvät selvästi…

Syksyllä maata ei lavassa tarvitse kääntää.

Sadonkorjuun jälkeen voit kevyesti talikolla vain möyhentää hieman maata ja jättää sen odottamaan seuraavia asukkeja.

Savinen maa voi tiivistyä talven aikana lumen alla, mutta se on helppo kuokkia uudestaan muhevaksi keväällä.

Tarpeen mukaan lisää siihen uutta multaa ja maanparannusaineksia.

Lavan voi myös peittää syksyllä esim. lehdillä tm. eloperäisellä, joka suojaa sitä tiivistymiseltä.

 

 

Lue myös Ruokaa omasta maasta -sarjan ensimmäinen osa!

Osa 1, perinteinen kasvimaa

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

4 Thoughts to “Ruokaa omasta maasta osa 2 – lavaviljely”

  1. Irmeli Ylinen

    Hei vaan, olen kyllä tykästynyt lavaviljelyn helppouteen. Viljelyalan pohjaksi laitoimme karkeaa sepeliä etanaesteeksi. Lavojen pohjalle kostutettuja sanomalehtiä ja kehiin kiinnitin kuitukankaan rikkaesteeksi ja sitten vaan multa/hielkkaseosta ja kylvämään. Minulla järvivettä käytettävissä ja pumppu lavojen vieressä jotta olisi vieläkin helpompaa. Tarvittaessa vanhoja ikkunalaseja suojaamassa kylmyydeltä tai rankkasateilta silloin kun sateet ennakoitavissa. Juuri koulin tomaatin taimia jotka kylläkin pääsevät kasvihuoneeseen..

  2. Nimenomaan helppous siinä parasta onkin! Itselläni on tänä vuonna projektina muuttaa perinteiseen tapaan penkkeihin perustuva yrttitarhanikin lavamuotoon.
    Yksi hieno puoli on myös muokattavuus: voi perustaa melkeinpä mihin tahansa ja jos tekee korkean, voi selkävaivainenkin nauttia oman ruoan kasvatuksesta.
    Olen suunnitellut grillipaikkaamme sellaista, jossa olisi alla ihan tavallisia kuormalavoja ja niiden päälle sitten lavakauluksia pariin kerrokseen. Korkeus sellainen mukava ”työpöytäkorkeus”. Sitten vain suodatinkangas pohjalle, multaa laariin ja yrttejä, salaatteja ym. kivaa ”suoraan pöytään” otettavaa kasvamaan. Ehkä kukkiakin silmien iloksi. Saa nähdä, toteutuuko jo tänä kesänä…

  3. […] Jos sinulla ei ole tarpeeksi kateaineita siirtyä tähän menetelmään koko puutarhan tarpeiksi, voit tietysti siirtyä kateviljelyyn vain osissa istutuksia. Itse olen käyttänyt kateviljelyä lavoissa ja ruukuissa, joissa se onkin todella helppoa. (Lue lisää lavaviljelystä täältä.)  […]

Vastaa