Kotimainen vai ulkomainen – onko taimen alkuperällä väliä?

Kotimainen taimi on usein kalliimpi, pienempi ja keväällä selvästi jäljessä kasvussa ulkomaiseen verrattuna. Mielummin ostaisit sen ulkomaisen, mutta onko sillä alkuperällä oikeasti jotain väliä?

Olet ehkä joskus miettinyt, onkohan kotimaisuuden puolestapuhujilla vain oma lehmä ojassa. Jos saat kasvin rehevämpänä, isompana ja kauniimpana ulkomaisena puolet halvemmalla kuin kotimaisena, miksi ihmeessä et sitä ostaisi?

 

Onko kotimainen erilainen?

Kasvit eivät ole mitään esineitä. Vaikka niitä voi melko helposti kiikuttaa maasta ja maanosasta toiseen, ne ovat kuitenkin eläviä olentoja. Kasvin on jopa vaikeampi sopeutua uusiin olosuhteisiin kuin vaikkapa meidän ihmisten.

Sen kasvurytmi riippuu hyvin paljon olosuhteista, joissa se on syntynyt ja kasvanut. Nämä ominaisuudet myös siirtyvät sukupolvelta toiselle, kun kasveja lisätään.

Keski-euroopassa kasvanut ketoneilikka on sopeutunut täysin erilaiseen ympäristöön kuin meidän luonnonkasvinakin tuttu kotimainen. Tai Virossa kasvatettu marjapensas on tottunut ihan toisenlaiseen kasvurytmiin kuin keski-Suomessa elänyt. Eikä se tuosta vain voi yhtäkkiä sopeutua Suomen lyhyempään kesään, ailahteleviin kevätsäihin tai jäätäviin pakkasiin.

Taimisto huhtikuussa
Taimipiha 20.4.2016. Perennaruukut alkavat vasta paljastua hangen alta.

 

Entä jos olen valmis suojaamaan taimen alkuvuosina?

Kasville oleellisia asioita siinä kasvupaikassaan ovat

  • valon määrä eri vuodenaikoina
  • tehoisa lämpösumma (=kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen summa)
  • talviolosuhteet (pakkanen sekä lumi ja jää)

Näissä kaikissa on valtavia eroja jo ihan Suomessakin ja niiden perusteella on luotu ns. kasvuvyöhykkeet. Erityisesti tehoisa lämpötilasumma on asia, joka usein unohdetaan, mutta jonka merkitys kasville voi olla todella suuri. On esim. kasveja, jotka vaativat ihan tarkalleen tietyn summan ylittämistä, ennenkuin ne alkavat kukkia.

Suomessa Rovaniemen korkeudella tehoisa lämpösumma on keskimäärin 922, Jyväskylässä 1191 ja Helsingissä 1453. Kun lämpösumma jää alle 600, ei tällaisella alueella enää puut voi kasvaa.

Kun puhutaan monivuotisista, pihalle istutettavista kasveista, me emme juurikaan voi vaikuttaa näihin olosuhteisiin. Talvisuojilla voidaan suojata pakkaselta tai ahavalta, mutta valon määrälle tai tehoisalle lämpösummalle emme mitään avomaalla voi.

 

Kasvien mukana tulee muutakin…

Tuontikasvin ja kotimaisen erona ei ole pelkkä kestävyys. Riskinä siis ei ole vain sinun rahasi ja mukavuutesi, vaan paljon enemmän. Tuontikasvi voi olla uhka myös suomalaiselle luonnolle.

Ulkona avomaalla kasvava kasvi on aina vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon kanssa, vaikka se siellä hoidetussa puutarhassa kasvaisikin. Luonnossa puolestaan on aina erilaisia tuholaisia ja tauteja, erilaisia eri alueilla.

Kotimaiset kasvit ovat sopeutuneet paitsi suomalaisiin sääoloihin, myös meillä esiintyviin tuholaisiin ja tauteihin. Jos tuontitaimen mukana tulee tuholaisia, joita ei Suomen luonnossa esiinny ollenkaan, niillä ei ole täällä luontaisia vihollisia.

Vieraita tauteja vastaan meidän puutarha- ja luonnonkasveillamme ei ole minkäänlaista vastustuskykyä. Tauti voi tuhota kasveja jopa sukupuuttoon, kun se kerran valloilleen sieltä sinun puutarhastasi pääsee. Ihan liian iso riski, vai mitä?

Ikävä kyllä, nämä tuholaiset tai taudit saattavat selvitä meidän talvestammekin jopa erinomaisesti. Etenkin, jos ja kun ilmasto lämpenee ja olosuhteet niiden leviämiseen niin puutarhoissa kuin luonnossakin helpottuvat.

Mutta kun se ostamasi kasvi on kerran ihan terve, miten siinä voisi olla mitään tauteja tai tuholaisia?

Tässä asiassa ei kannata silmiinsä luottaa. Tuholaiset ja taudit voivat tulla pihaasi esim. mullan tai ruukkujen mukana mikroskooppisen pieninä. Taimen torjunta-ainekäsittelyt ehkä estävät sen sairastumisen, mutta eivät tuhoa vaikkapa tuholaisen munia mullasta.

 

 

Miksi kotimainen on kalliimpi ja pienempi?

Isoin taimen hintaan vaikuttava tekijä on sen vaatima kasvatusaika. Se ei elä ja kasva itsekseen, vaan vaatii työtä joka vuosi. Sitä pitää kastella, istuttaa isompaan ruukkuun ja uuteen multaan, lannoittaa, leikata, suojata talveksi, ehkä siirtää kylmiöihin talvehtimaan.

Jokainen talvi on iso riski; taimi saattaa kuolla erinäisistä syistä ja kaikki vuosien työ on valunut hukkaan. Hävikkiä tapahtuu sitä enemmän, mitä useampi vuosi taimea kasvatetaan.

Puksipuita taimistolla
Puksipuita taimistolla.

Etelämpänä, kuten vaikkapa Hollannissa, kasvukausi on huomattavasti pidempi ja talvi huomattavasti leudompi kuin meillä. Taimi kasvaa siis nopeammin myyntikokoon ja lisäksi talvihävikki ovat pienempi kuin Suomessa.

Näillä seuduilla voidaan viljellä valtavia taimimääriä, kun kysyntä on suurempi ja riskit pienemmät. Tämä mahdollistaa myös tehokkaammat, koneelliset tuotantotavat.

Tämä kaikki vaikuttaa sekä taimien hintaan että myös kokoon. Samassa ajassa, kun Suomessa tuija on ehtinyt kasvaa puolimetriseksi, se on etelämpänä jo metrin mittainen.

Miksi ulkomainen taimi on usein nätimpikin? 

Kun menet taimimyymälään huhti-toukokuussa, siellä on runsain mitoin ulkomaisia perennoja, jotka ovat jo rehevässä kasvussa. Osa jopa kukkii jo. Kotimaiset versiot näyttävät tosi huonoilta, hyvä jos pikkupiippa mullasta esiin työntyy.

Samoin on laita puiden ja pensaiden. Ulkomaisissa on jo pienet somat lehdet, ehkä kukkanuppujakin, kotimaiset näyttävät vielä ihan ”kuolleilta”.

Mutta käypä katsomassa kasveja samaan aikaan siellä omalla pihallasi. Kumpaa ne muistuttavat, sitä ulkomaista kukkivaa vai kotimaista vasta heräilevää? Kannattaakin miettiä, onko tärkeämpää, että taimi on nätti ostettaessa vai siellä sinun pihassasi istutettuna tulevina vuosina?

Ulkomainen on paljon pidemmällä kasvussaan, koska se on tuotu oloista, joissa kesä on jo täydessä vauhdissa. Onhan se kevätkaupassa myyvämmän näköinen, mutta tämä on juuri iso ongelma sen kestävyyden kannalta.

Suo siellä, vetelä täällä

Voit uskoa, että suomalaisilla taimistoilla painitaan tämän ongelman kanssa jatkuvasti. Asiakashan toki on aina oikeassa ja jos hän haluaa rehevässä kasvussa jo toukokuun alussa olevan kasvin, se hänelle suotakoon. Herätellään sitten perennat kasvuun kasvihuoneissa.

Mutta samaan aikaan omatunto kolkuttaa, koska tämä kasvihuoneessa liian aikaisin herätelty kasvi saattaa sitten paleltua siellä asiakkaan pihalla ihan normaalissa kevätkelissä. 

Jos nyt istutat tämän taimen pihallesi, jossa voi jopa tulla vielä halla niskaan, se on shokissa. Ja jos se nyt tästä ensimmäisestä keväästä vielä selviääkin, se on saman shokin edessä seuraavana keväänä. Se on tottunut, että kun lämpö tulee, se myös pysyy.

Näinhän ei Suomessa todellakaan aina ole. Meillä saattaa olla hurja lämpöaalto jo helmikuussa ja sen jälkeen tulla parinkymmenen asteen pakkaset ja lunta niskaan kuukausia. Ulkomainen kasvi herää herkästi lämpöaallon innoittamana, koska se ei osaa varautua mihinkään takatalveen.

Samoin ulkomainen kasvi saattaa lähteä kasvuun jo syksyllä, kun sen kokemusten mukaan ”talvi” oli ja meni jo. Lämpöaalto marraskuussa saattaa virittää sen uuteen kasvuun, koska sen kokemusten mukaan lämpö kertoo, että nyt on jo kevät.

Ongelma on tietysti isoin lumettomilla seuduilla. Mitä pienemmät vuodenaikojen erot ovat, sitä herkemmin ulkomaan tulokas erehtyy vuodenajasta säiden perusteella.

Kotimainen taimi on jo taimistolla sopeutunut näihin meidän ailahteleviin sääoloihin, se ei kiirehdi kasvuun liian aikaisin keväällä. Eikä kuvittele talven olevan ohi, vaikka joulukuussa lämmin jakso tulisikin.

 

Auringontähden taimet

Auringontahti taimipiha

Meillä taimet kasvavat avomaalla läpi vuoden. Kaikille mahdollisille suomalaisille säille alttiina. Niin tavanomaisille kuin poikkeavillekin.

Ne saavat myös keväällä herätä omaan tahtiinsa, säiden mukaan. Emme herättele niitä kasvihuoneissa, jotta ne eivät olisi sitten tulevassa kotipihassaan liian kesäisessä kuosissa ja paleltuisi.

Taimistomme sijaitsee IV-vyöhykkeellä, metsien keskellä. Taimet joutuvat ihan pienestä pitäen sopeutumaan näihin vaativiin olosuhteisiin. Ne taimet, jotka meiltä lähtevät uusiin koteihin ovat selvinneet aina vähintään yhdestä talvesta ulkona, useimmat ovat kokeneet jo monia erilaisia talvia.

Lisäksi kaikkia kasveja kasvatamme myös ihan maahan istutettuina näytetarhoissa, jolloin voimme varmistua niiden kestävyydestä myös isommaksi kasvaneina.

[tweetshare tweet=”Jos kasvi ei näitä olosuhteita kestä, ei sitä meillä myynnissäkään ole.” username=”auringontahti”]

Emme myy lainkaan ulkomaan tuonteja, alkuperälappuja ei siis tarvitse lueskella. Toki voimme tilata niitä halukkaille, mutta yleiseen myyntiin niitä ei laiteta. Kokeilemme toki myös uutuuksia näytetarhassa ja jos ne osoittautuvat vuosien ajan kestäviksi, nekin pääsevät lisäyslistalle.

Kaikki meiltä myytävät kasvit ovat siis ihan alusta lähtien Suomessa kasvatettuja, joko meillä tai jollain muulla suomalaisella taimistolla.

Suurimman osan vanhemmatkin on suomalaisia, eli lisäyslähde (siemenet, pistokkaat) on myös kotimainen.

 

Meiltä löydät ne kestävät ja turvalliset,

kotimaiset taimet.

Tervetuloa!

 

Auringontähti_verkkokauppa

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Yksi kommentti artikkeliin ”Kotimainen vai ulkomainen – onko taimen alkuperällä väliä?”

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: