”Rikkaruohojen kitkeminen on puutarhurin perustyötä. Jos et siitä tykkää, olet väärällä alalla.”

Näin sanoi meille opettaja puutarhurikoulussa, kun joku valitti jatkuvaa kitkemistä.

Ja näinhän se on! Luonto on tehokas, se täyttää kasvillisuudella kaikki mahdolliset kasvupaikat. Ja se sinun pihasikin on aina osa luontoa, vaikka miten sitä rakentaisit.

Itse menisin vielä pidemmälle kuin opemme. Uskaltaisin väittää, että pihanhoidon ydin on juurikin kitkemisessä. Puutarhan erottaa luonnosta ainoastaan ihmisen hoito ja hallinta. Ja käytännössä tämä hallinta on nimenomaan kitkemistä.

Mutta eihän se silti aina kivaa ole! Jos kitkeminen alkaa maistua jo puulta tai sinulla ei kerta kaikkiaan riitä siihen aika, voit koittaa vähentää kitkemistarpeen määrää muutamin helpoin konstein.

Torju ennakkoon

  1.  Valitse istutettavat kasvit kasvupaikan mukaan, jolloin ne pystyvät paremmin kilpailemaan luonnonkasvien kanssa
  2.  Puhdista maasta rikkakasvien juuret mahdollisimman hyvin ennen kasvien istutusta
  3.  Suosi tiheitä ja monilajisia istutuksia, joissa sekä maan päällinen että juuristoalue on täynnä niitä kasveja, joita sinä haluat. Näin rikkakasveille ei jää tilaa levitä.

Käyn tarkemmin läpi näitä keinoja tässä artikkelissa.

Kuulostaa helpolta, mutta oikeastihan siinä käy usein näin:

Suunnittelet penkin istutukset, poistat nurmikon ja käännät maan. Poistat huolella rikkaruohojen juuret, lisäät uutta multaa, lannoitat ja kastelet. Istutat kasvit huolella ohjeen mukaisin välein ja kastelet.

Hienolta näyttää! Nyt vain odotellaan, että penkki lähtee rehevään kasvuun ja kukkii keväästä syksyyn!

Menee muutama viikko ja penkki kyllä rehevöityy. Paljas multa peittyy vesiheinään, nokkoseen, vuohenputkeen, juolavehnään, peltovalvattiin… Ne rakkaudella istutetut perennat näyttävät kuristuvan valtavalla voimalla tilaa valtaavien rikkakasvien alle.

Eikö oikeasti olisi mitään oikotietä onneen?!

Onnesta en tiedä, mutta oikoteitä kyllä on:

  1. ruiskutus jollain, joka tappaa rikat juurineen
  2. maan peittäminen jollain, joka estää rikkojen nousun maasta sekä niiden siementen itämisen

Ensimmäistä vaihtoehtoa harkitessasi muista, että jos aine tappaa rikkakasvin juurineen, se on ihan takuuvarmasti enemmän tai vähemmän haitallinen myös maaperän muulle eliöstölle. Väitti aineen valmistaja tai suosittelija sinulle ihan mitä tahansa.

Mutta entä peittäminen? Voisiko kitkemiseltä välttyä, jos peittäisi maan pinnan jollain? Silloinhan ne penteleen rikkakasvit eivät pääsisi sieltä maasta nousemaan, vai mitä?

Rikkakasvien leviäminen

Ennen kuin mennään ajatuksessa pidemmälle, on hyvä miettiä rikkakasvien leviämistapoja. Edellä mainituista rikoista kaikki leviävät sekä juurillaan että siemenillään.siemenrikkojen kitkeminen

Juuret pysyvät hengissä ja kasvavat vain, jos ne pääsevät kasvattamaan maan päälle kasvuston ravintoa keräämään.

Siemenistä taas kasvaa uusi kasvi, jos se pääsee itämään ja sen jälkeen juurtumaan alustaansa.

Juuret eivät pysy hengissä siellä maan alla pitkään ilman maanpäällistä kasvustoa. Jos katkot maan päälle nousevan kasvuston tarpeeksi tiuhaan, ne kuolevat vuodessa tai viimeistään kahdessa. Sama tapahtuu, jos kasvi ei jonkin esteen vuoksi pysty kasvamaan maan pinnalle.

Siemenet voivat säilyä maassa itämiskykyisinä vuosia, jopa vuosikymmeniä tai -satoja. Niitä myös leijailee ilman halki jatkuvasti lisää ja niitä kuljettelevat myös linnut ja hyönteiset uusille kasvupaikoille. Ne itävät hyvin monenlaisilla pinnoilla, kunhan kosteutta on tarpeeksi.

Rikkakasvit siis hyökkäävät pihaasi niin ilmasta kuin maastakin.

Puutarhurin kirjasto

Kitkeminen helpommaksi katteiden avulla

Katteilla voit estää rikkakasvien juuria kasvattamasta maan päälle uutta kasvustoa. Erilaiset katteet toimivat tässä hieman eri tavoin. Voit käyttää katekankaita, -muoveja, maatuvia katteita tai eloperäisiä katteita.

Eloperäiset katteet, kuten heinä tai oksasilppu, myös parantavat maan koostumusta ja lannoittavat. Kateviljelyn periaatteista löydät lisää tietoa täältä.

Rikkaruohojen torjunnassa tehokkain tapa on kattaa istutettava alue jo etukäteen, ennen kasvien istutusta.

Peitä tuleva istutusalue pari vuotta ennen istutusta täysin peittävällä. Se voi olla mitä tahansa valoa läpäisemätöntä: muovia, kangasta, peltiä, puuta, kiveä… Kaikki kasvit häviävät tässä ajassa, kunhan katteen alle ei pääse valoa ollenkaan.

Parin vuoden päästä poista kate, muokkaa maa ja istuta kasvit. Rikkakasvien juuret ovat kuolleet.

Muista kuitenkin, että peitetyn alueen ulkopuolelta ne kyllä valtaavat menetetyn alueen äkkiä takaisin!

Joillakin kasveilla juuristo ulottuu todella laajalle. Voi olla, että peitetyllä alueella olevilla kasveilla juuret ulottuvatkin sen ulkopuolelle asti. Silloin juuret pysyvätkin hengissä siellä katteen alla, koska ne saavat ”ruokaa” sen ulkopuolella kasvavilta osiltaan.

Voit estää tämän erottamalla peitetyn alueen ympäristöstä esim. kanttaamalla sen reunat, kaivamalla sen ympäri ojan tai reunustamalla sen jollain maahan upotetulla, pystyyn asetetulla juuriesteellä.

Entäs kun ei malttaisi sitä paria vuotta odotella?

Eikö katekangasta voisi käyttää pysyvästi perennojen tai pensaiden välissä? Siellähän se auttaisi sitten tulevinakin vuosina rikkiksien torjunnassa, vai?

Kyllä, näinkin voit tehdä ja moni tekeekin. Jos jätät katekankaan peittämättä ja lakaiset siitä hiekat, mullat ja kuolleet kasvinosat säännöllisesti pois, se estää tehokkaasti rikkakasveja leviämästä sekä juurilla että siemenillä.

Ihan kaikille perennoille se ei sovi, sillä se estää tietysti myös niitä leviämästä. Maavarsin tai rönsyin leviävät maanpeitekasvit eivät katetussa penkissä pysty leviämään normaaliin tapaan.

Mutta katekangas on ruma, entä jos peittäisin sen hakkeella?

Paljaalla katekankaalla eivät useimpien rikkakasvien siemenet pysty itämään tai eivät ainakaan pidemmän päälle kasvamaan. Mutta heti jos peität kankaan jollain kasvualustaksi kelpaavalla, tilanne muuttuu oleellisesti.

Muistatko, mitä äsken sanoin kasvien leviämisestä? Katekangas estää juuria kasvattamasta maanpäällistä kasvustoa ja siemeniä itämästä, mutta jos peität sen jollain itämiskelpoisella, menetät jälkimmäisen edun.

Ongelma on tietysti helppo korjata; kitke siemenrikat jo pieninä pois hakkeen tai muun päällysmateriaalin päältä. Näin ne eivät pääse kasvamaan isommiksi, siementämään ja kasvattamaan juuriaan hakkeeseen.

Entä sitten isommat kivet? Niiden päällähän ei mikään voi kasvaa?

No, oletko koskaan ihaillut kivikkopenkkiä? Siinähän kasvaa vähään multatilaan tyytyviä maksaruohoja ja muita perennoja pienissä kiven koloissa ja kallion painanteissa, joskus vain parin sentin multatilassa.

Tällaisia samanlaisia vähässä mullassa kasvavia kasveja löytyy myös rikkakasveista.

Se pieni multamäärä sinne kivenkoloihin muodostuu hetkessä kuolleista lehdistä, koivun siemenistä ym. eloperäisestä, jota sinne päätyy. Jos rikkiksen siemen pääsee tässä itämään ja rauhassa kasvamaan, se pystyy hyvin kasvamaan myös siinä katteen päällä.

Katekankaan ongelmia pitkällä aikavälillä

Katekangas on tehokas ja hyvä rikkakasvien torjuja, mutta sitä ei missään nimessä pidä jättää hoidotta!

Se on säännöllisesti puhdistettava siemenrikoista ja kasvijätteistä. Jos tämän laiminlyö edes parina kesänä, katekangas häviää yllättävän nopeasti rikkakasvuston alle.

Ihan totta, olen löytänyt näitä maan uumeniin unohduksiin jääneitä kankaita ja muoveja niin perennapenkkiä uudistaessa kuin nurmikon sisuksistakin! Ne eivät mitenkään päälle päin näkyneet, mutta löytyessään selittivät kyllä huonon nurmikon kasvun juuri siinä kohdassa.

katekangas häviää rikkaruohojen alle
Tässä kuvassa oma yrttitarhani, joka jäi hoidotta pariksi vuodeksi.

 


Hitaasti maatuvat katteet

Entäpä sitten sanomalehti, biohajoavat katteet tai jokin muu maatuva kate? Toimiiko ne?

Paksuudesta riippuen ne toimivat ihan samoin kuin maatumattomattomatkin aineet. Ne ovat huolettomampia, koska hoidottakin ne maatuvat ja häviävät itsestään. Tietenkin maatuminen aiheuttaa myös sen, että ne lakkaavat siinä vaiheessa myös estämästä rikkakasveja.

Useimpien kasvien juurakot kuitenkin kuolevat jo vuodessa, parissa tällaisen maatuvan katteen alle. Hitaasti maatuvat katteet toimivat erityisen hyvin yksivuotisissa viljelyksissä, uudessa penkissä juuririkkojen kasvua estämässä sekä kasvualustan alla.

Sanomalehti ja pahvi toimivat erinomaisesti esim. lavan pohjakatteena. Juuririkat ehtivät kuolla niiden maatumisen aikana ja sen jälkeen istutetut kasvit voivat hyödyntää pohjamaata katteen estämättä.

Helppo konsti tehdä uusi perennapenkki nurmikolle:

  1. Peitä koko alue pahvilla/paksulla sanomalehtikerroksella
  2. Lisää niiden päälle puhdasta multaa suunnittelemiesi kasvien vaatimusten mukaan 20-50 cm.
  3. Istuta kasvit

Paperi/pahvi maatuu sieltä alta parissa vuodessa, mutta ehtii kyllä tukahduttaa nurmiheinät sinä aikana. Sen maatumisen jälkeen istuttamillasi kasveilla on mahdollisuus upottaa juurensa syvälle pohjamaahan ja multatila kasvaa huomattavasti siitä, mitä se oli alunperin. 

Säästät rahaa ja vaivaa!

Oikean kateaineen valinta

Eloperäiset ja hitaasti maatuvat katteet eivät ole koskaan haitaksi kasveille pidemmän päälle. Sen sijaan maatumattoman katteen valinnassa on syytä olla tarkkana.

Maanrakennuskankaita ja -muoveja on valtava määrä erilaisia ja ne on tarkoitettu hieman eri käyttökohteisiin. Osa läpäisee veden ja ravinteet, osa ei. Jotkut tukkeutuvat maa-aineksen alla ja toiset eivät estä esim. puiden juuria ollenkaan.

Katekankaiden eroista löydät lisätietoa mm. tästä jutusta (Yhteishyvä-lehti 20.9.2012)


Tosiasia on, että kitkemisestä et koskaan pihassasi kokonaan eroon voi päästä. Mikään materiaali ei ole hoitovapaa, ei edes asfaltti!

Opettele oikeat ja tehokkaat kitkentätavat tästä artikkelista ja ota pihanhoitoon rento asenne  😀 .

 

On hyvä muistaa puutarhaa rakentaessa, että se todennäköisesti elää pidempään kuin sinä.

Siksi on tärkeää, että erilaiset rakenteet ovat tulevillekin pihan hoitajille näkyvissä ja ylläpidettävissä.

Jos jokin suunnittelemasi rakenne aiheuttaisi hoitamattomana ympäristölle haittaa, harkitse tarkoin sen käyttämistä. Maan syvyyksiin hävinnyt muovi on ongelmajäte!

 

 

 

 

 

 

 

 

(Päivitetty 1.9.2017)

One Thought to “Kitkeminen kyllästyttää? Näillä konsteilla voit keventää taakkaasi”

  1. Katri

    Itse kyllä pidän jokseenkin nautinnollisena rikkakasvien nyppimistä ja repimistä, mutta esim. Pensaiden alustoilta poistan vain ne kasvit joita en pidä ja säästän ne luonnonkasvit jotka miellyttää ja olen huomannut että näin toimien nämä säästetyt vahvistuu ja ei toivotut vähenee kummasti. Esim. hiirenvirna on mielestäni kaunis pensaan oksia pitkin kiikkuessaan ja saa sen ”kukkimaan” silloinkin kun se ei kuki. Samoin olen säästänyt mm. mesiangervoja, puna-ailakkeja, päivänkakkoita ja kultapiiskuja, jotka ovat itse hakeutuneet pensaiden lomaan ja kukkivat siellä ”siististi” pensasmaisen muhkeina väriäiskinä. Olen huomannut että itseni lisäksi myös ainakin mehiläiset ja perhoset tykkää.

Comments are closed.