”Rikkaruohojen kitkeminen on puutarhurin perustyötä. Jos et siitä tykkää, olet väärällä alalla.”
Näin sanoi meille opettaja puutarhurikoulussa, kun joku valitti jatkuvaa kitkemistä.
Ja näinhän se on! Luonto on tehokas, se täyttää kasvillisuudella kaikki mahdolliset kasvupaikat. Ja se sinun pihasikin on aina osa luontoa, vaikka miten sitä rakentaisit.
Itse menisin vielä pidemmälle kuin opemme. Uskaltaisin väittää, että pihanhoidon ydin on juurikin kitkemisessä. Puutarhan erottaa luonnosta ainoastaan ihmisen hoito ja hallinta. Ja käytännössä tämä hallinta on nimenomaan kitkemistä.
Mutta eihän se silti aina kivaa ole! Jos kitkeminen alkaa maistua jo puulta tai sinulla ei kerta kaikkiaan riitä siihen aika, voit koittaa vähentää kitkemistarpeen määrää muutamin helpoin konstein.
Torju ennakkoon
- Valitse istutettavat kasvit kasvupaikan mukaan, jolloin ne pystyvät paremmin kilpailemaan luonnonkasvien kanssa
- Puhdista maasta rikkakasvien juuret mahdollisimman hyvin ennen kasvien istutusta
- Suosi tiheitä ja monilajisia istutuksia, joissa sekä maan päällinen että juuristoalue on täynnä niitä kasveja, joita sinä haluat. Näin rikkakasveille ei jää tilaa levitä.
Käyn tarkemmin läpi näitä keinoja tässä artikkelissa.
Kuulostaa helpolta, mutta oikeastihan siinä käy usein näin:
Suunnittelet penkin istutukset, poistat nurmikon ja käännät maan. Poistat huolella rikkaruohojen juuret, lisäät uutta multaa, lannoitat ja kastelet. Istutat kasvit huolella ohjeen mukaisin välein ja kastelet.
Hienolta näyttää! Nyt vain odotellaan, että penkki lähtee rehevään kasvuun ja kukkii keväästä syksyyn!
Menee muutama viikko ja penkki kyllä rehevöityy. Paljas multa peittyy vesiheinään, nokkoseen, vuohenputkeen, juolavehnään, peltovalvattiin… Ne rakkaudella istutetut perennat näyttävät kuristuvan valtavalla voimalla tilaa valtaavien rikkakasvien alle.
Eikö oikeasti olisi mitään oikotietä onneen?!
Onnesta en tiedä, mutta oikoteitä kyllä on:
- ruiskutus jollain, joka tappaa rikat juurineen
- maan peittäminen jollain, joka estää rikkojen nousun maasta sekä niiden siementen itämisen
Ensimmäistä vaihtoehtoa harkitessasi muista, että jos aine tappaa rikkakasvin juurineen, se on ihan takuuvarmasti enemmän tai vähemmän haitallinen myös maaperän muulle eliöstölle. Väitti aineen valmistaja tai suosittelija sinulle ihan mitä tahansa. Saat ehkä aineesta nopean avun, mutta pidemmän päälle se on haitaksi myös niille istutetuille kasveille ja lisää pihan hoitotöitä.
Mutta entä peittäminen? Voisiko kitkemiseltä välttyä, jos peittäisi maan pinnan jollain? Silloinhan ne penteleen rikkakasvit eivät pääsisi sieltä maasta nousemaan, vai mitä?
Rikkakasvien leviäminen
Ennen kuin mennään ajatuksessa pidemmälle, on hyvä miettiä rikkakasvien leviämistapoja. Edellä mainituista rikoista kaikki leviävät sekä juurillaan että siemenillään.
-> Juuret pysyvät hengissä vain, jos ne pääsevät kasvattamaan maan päälle kasvuston ravintoa keräämään.
-> Siemenistä taas kasvaa uusi kasvi, jos se pääsee itämään ja sen jälkeen juurtumaan alustaansa.
Juuret eivät pysy hengissä siellä maan alla pitkään ilman maanpäällistä kasvustoa. Ja tästähän seuraa, että jos katkot maan päälle nousevan kasvuston tarpeeksi tiuhaan, kasvi kuolee juurineen vuodessa tai viimeistään kahdessa. Sama tapahtuu, jos kasvi ei jonkin esteen vuoksi pysty kasvamaan maan pinnalle.
Siemenet voivat säilyä maassa itämiskykyisinä vuosia, jopa vuosikymmeniä tai -satoja. Niitä myös leijailee ilman halki jatkuvasti lisää ja niitä kuljettelevat myös linnut ja hyönteiset uusille kasvupaikoille. Ne itävät kun löytyy tyhjää multatilaa ja kosteutta tarpeeksi. Siemenrikkoja torjut siis parhaiten sillä, että sitä paljasta multatilaa ei ole, vaan maa on kauttaaltaan sinun valitsemiesi kasvien peitossa.
Näin helpotat kitkemisurakkaasi
Olet varmasti kuullut ohjeet kattaa maa alta ja päältä katemuoveilla, jotta rikkakasvit eivät valtaa kukkapenkkiäsi? Äkkiseltään tämä saattaakin kuulostaa hyvältä idealta: eristetään istutusalue ympäristöstä, niin se pysyy puhtaana niin rikkojen juurista kuin siemenistäkin!
Ikävä kyllä ihan näin homma ei kuitenkaan toimi. Katekankaita ja -muoveja voit kyllä hyvin hyödyntää ETUKÄTEEN, ennen kasvien istutusta. Voit tukahduttaa rikkakasvit ennen puutarhakasvien istutusta peittämällä istutusalueen tiiviisti jollain valoa läpäisemättömällä muovilla tai kankaalla.
Mutta älä käytä maatumattomia katteita sen enempää maan alla kuin päälläkään enää valmiissa istutuksessa. Äläkä missään nimessä kätke mitään maatumatonta suodatin- tai muuta kangasta/muovia maa-aineksen alle! Ajan kanssa nämä kankaat joko tukkeutuvat ja estävät maan mikrobien, kasvien juurten sekä veden ja ravinteiden kulkua maakerroksissa. Tai sitten ne silppuuntuvat ja muuttuvat haitalliseksi mikromuoviksi.
Kerää maan istutuskuntoon valmistelussa käyttämäsi muovikatteetkin huolellisesti pois ja hävitä asianmukaisesti!
Tukahduta rikkakasvit ennen istutusta näin:
Peitä tuleva istutusalue pari vuotta ennen istutusta täysin peittävällä materiaalilla. Se voi olla mitä tahansa valoa läpäisemätöntä: muovia, kangasta, peltiä, puuta, kiveä… Kaikki kasvit häviävät tässä ajassa, kunhan katteen alle ei pääse valoa ollenkaan.
Parin vuoden päästä poista kate, muokkaa maa ja istuta kasvit. Rikkakasvien juuret ovat kuolleet.
Muista kuitenkin, että peitetyn alueen ulkopuolelta ne kyllä valtaavat menetetyn alueen äkkiä takaisin!
Joillakin kasveilla juuristo ulottuu todella laajalle. Voi olla, että peitetyllä alueella olevilla kasveilla juuret ulottuvatkin sen ulkopuolelle asti. Silloin juuret pysyvätkin hengissä siellä katteen alla, koska ne saavat ”ruokaa” sen ulkopuolella kasvavilta osiltaan.
Voit estää tämän erottamalla peitetyn alueen ympäristöstä esim. kanttaamalla sen reunat, kaivamalla sen ympäri ojan tai reunustamalla sen jollain maahan upotetulla, pystyyn asetetulla juuriesteellä.
Entäs kun ei malttaisi sitä paria vuotta odotella?
Eikö katekangasta voisi käyttää pysyvästi perennojen tai pensaiden välissä? Siellähän se auttaisi sitten tulevinakin vuosina rikkiksien torjunnassa, vai?
Kyllä, näinkin voit tehdä ja moni tekeekin. Jos jätät katekankaan peittämättä ja lakaiset siitä hiekat, mullat ja kuolleet kasvinosat säännöllisesti pois, se estää tehokkaasti rikkakasveja leviämästä sekä juurilla että siemenillä.
Ihan kaikille perennoille se ei sovi, sillä se estää tietysti myös niitä leviämästä. Maavarsin tai rönsyin leviävät maanpeitekasvit eivät katetussa penkissä pysty leviämään normaaliin tapaan.
Mutta katekangas on ruma, entä jos kuitenkin peittäisin sen hakkeella?
Paljaalla katekankaalla eivät useimpien rikkakasvien siemenet pysty itämään tai eivät ainakaan pidemmän päälle kasvamaan. Mutta heti jos peität kankaan jollain kasvualustaksi kelpaavalla, tilanne muuttuu oleellisesti.
Muistatko, mitä äsken sanoin kasvien leviämisestä? Katekangas kyllä estää juuria kasvattamasta maanpäällistä kasvustoa ja siemeniä itämästä, mutta jos peität sen jollain itämiskelpoisella, menetät jälkimmäisen edun.
Entä sitten isommat kivet? Niiden päällähän ei mikään voi kasvaa?
No, oletko koskaan ihaillut kivikkopenkkiä? Siinähän kasvaa vähään multatilaan tyytyviä maksaruohoja ja muita
perennoja pienissä kiven koloissa ja kallion painanteissa, joskus vain parin sentin multatilassa.
Tällaisia samanlaisia vähässä mullassa kasvavia kasveja löytyy myös rikkakasveista.
Se pieni multamäärä sinne kivenkoloihin muodostuu hetkessä kuolleista lehdistä, koivun siemenistä ym. eloperäisestä, jota sinne päätyy. Jos rikkiksen siemen pääsee tässä itämään ja rauhassa kasvamaan, se pystyy hyvin kasvamaan myös siinä katteen päällä.
Katekankaan ongelmia pitkällä aikavälillä
Katekangas voi olla tehokas ja hyvä rikkakasvien torjuja, mutta hoitoa se ei kyllä helpota! Se on säännöllisesti puhdistettava siemenrikoista ja kasvijätteistä. Jos tämän laiminlyö edes parina kesänä, katekangas häviää yllättävän nopeasti rikkakasvuston alle.
Ihan totta, olen löytänyt näitä maan uumeniin unohduksiin jääneitä kankaita ja muoveja niin perennapenkkiä uudistaessa kuin nurmikon sisuksistakin! Ne eivät mitenkään päälle päin näkyneet, mutta löytyessään selittivät kyllä huonon nurmikon kasvun juuri siinä kohdassa.
Hitaasti maatuvat katteet
Entäpä sitten sanomalehti, biohajoavat katteet tai jokin muu maatuva kate? Toimiiko ne?
Paksuudesta riippuen ne toimivat ihan samoin kuin maatumattomattomatkin aineet. Ne ovat huolettomampia, koska hoidottakin ne maatuvat ja häviävät itsestään. Tietenkin maatuminen aiheuttaa myös sen, että ne lakkaavat siinä vaiheessa myös estämästä rikkakasveja.
Useimpien kasvien juurakot kuitenkin kuolevat jo vuodessa, parissa tällaisen maatuvan katteen alle. Hitaasti maatuvat katteet toimivat erityisen hyvin yksivuotisissa viljelyksissä, uudessa penkissä juuririkkojen kasvua estämässä sekä kasvualustan alla.
Sanomalehti ja pahvi toimivat erinomaisesti esim. lavan pohjakatteena. Juuririkat ehtivät kuolla niiden maatumisen aikana ja sen jälkeen istutetut kasvit voivat hyödyntää pohjamaata katteen estämättä.
Helppo konsti tehdä uusi perennapenkki nurmikolle:
- Peitä koko alue pahvilla/paksulla sanomalehtikerroksella
- Lisää niiden päälle puhdasta multaa suunnittelemiesi kasvien vaatimusten mukaan 20-50 cm.
- Istuta kasvit
Paperi/pahvi maatuu sieltä alta parissa vuodessa, mutta ehtii kyllä tukahduttaa nurmiheinät sinä aikana. Sen maatumisen jälkeen istuttamillasi kasveilla on mahdollisuus upottaa juurensa syvälle pohjamaahan ja multatila kasvaa huomattavasti siitä, mitä se oli alunperin.
Säästät rahaa ja vaivaa!
Oikean kateaineen valinta
Eloperäiset ja hitaasti maatuvat katteet eivät ole yleensä koskaan haitaksi kasveille pidemmän päälle. Sen sijaan maatumattoman katteen valinnassa on syytä olla tarkkana.
Maanrakennuskankaita ja -muoveja on valtava määrä erilaisia ja ne on tarkoitettu hieman eri käyttökohteisiin. Osa läpäisee veden ja ravinteet, osa ei. Jotkut tukkeutuvat maa-aineksen alla ja toiset eivät estä esim. puiden juuria ollenkaan.
Katekankaiden eroista löydät lisätietoa mm. tästä jutusta (Yhteishyvä-lehti 20.9.2012)
Tosiasia on, että kitkemisestä et koskaan pihassasi kokonaan eroon voi päästä. Mikään materiaali ei ole hoitovapaa, ei edes asfaltti!
Opettele oikeat ja tehokkaat kitkentätavat tästä artikkelista ja ota pihanhoitoon rento asenne 😀 .
On hyvä muistaa puutarhaa rakentaessa, että se todennäköisesti elää pidempään kuin sinä.
Siksi on tärkeää, että erilaiset rakenteet ovat tulevillekin pihan hoitajille näkyvissä ja ylläpidettävissä.
Jos jokin suunnittelemasi rakenne aiheuttaisi hoitamattomana ympäristölle haittaa, harkitse tarkoin sen käyttämistä. Maan syvyyksiin hävinnyt muovi on ongelmajäte!
Itse kyllä pidän jokseenkin nautinnollisena rikkakasvien nyppimistä ja repimistä, mutta esim. Pensaiden alustoilta poistan vain ne kasvit joita en pidä ja säästän ne luonnonkasvit jotka miellyttää ja olen huomannut että näin toimien nämä säästetyt vahvistuu ja ei toivotut vähenee kummasti. Esim. hiirenvirna on mielestäni kaunis pensaan oksia pitkin kiikkuessaan ja saa sen ”kukkimaan” silloinkin kun se ei kuki. Samoin olen säästänyt mm. mesiangervoja, puna-ailakkeja, päivänkakkoita ja kultapiiskuja, jotka ovat itse hakeutuneet pensaiden lomaan ja kukkivat siellä ”siististi” pensasmaisen muhkeina väriäiskinä. Olen huomannut että itseni lisäksi myös ainakin mehiläiset ja perhoset tykkää.
Voi onnetonta, minulla on kymmeniä vuosia sitten laitettu juurenestokankaat omenapuun ja luumupuun alle taloyhtiön koivun ja orapihlajan juuria torjumaan. Lisäksi kahden pensaan alla. Eihän niitä saa mitenkään sieltä enää pois. Pahvikonstia olen sittemmin käyttänyt, mutta nyt erehdyin taas muistamattomuuttani laittamaan varastosta löytyneen juuriestekankaan palasen syysasterin taimen alle tarha-alpin esteeksi.