Tiedätkö mitä tarkoittaa kasvikumppanuus? Se on ilmiö, joka oikein käytettynä helpottaa puutarhan hoitoa monin tavoin.

Puutarhan hoidossa opitaan uutta koko ajan. Tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet, mutta toisaalta myös kiinnostuksenkohteet ovat laajentuneet. Kun ennen tutkittiin vain näkyvää ja tehtiin johtopäätelmiä kokemusten perusteella, nykyään voidaan selvittää asioita paljon syvemmältä. Alamme lopultakin ymmärtää, miten maaperämikrobit toimivat, miten kasvit käyttävät ravinteita ja miten kasvit reagoivat ympäristöönsä.

Nykyään ymmärretään, että puutarha tai viljelys ei ole vain joukko toisistaan irrallisia elementtejä, vaan kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki eliöt toimivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ja yksi käytännön ilmenemismuoto tästä on kasvikumppanuus eli allelopatia.

Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Ja onko siitä jotain hyötyä myös tavalliselle harrastelija puuhastelijalle? 

Mitä on kasvikumppanuus?

”Allelopatia on biologinen ilmiö, jossa eri lajien välillä on vuorovaikutuksia kemiallisten yhdisteiden välityksellä. Kasvit ja eliöt tuottavat aineenvaihdunnasssaan erilaisia biokemiallisia yhdisteitä, allelokemikaaleja, joilla ne vaikuttavat toisiinsa sekä muihin eliöihin.”

Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta keksinnöstä. Jo 1924 itävaltalainen luonnontutkija ja tiedemies, tri Rudolf Steiner antoi ohjeita siitä, miten kasvit voivat vaikuttaa toisiinsa. Hyvässä ja pahassa. Suomeen nämä opit rantautuivat 1950 luvun loppupuolella biologis-dynaamisen viljelyn ideoiden mukana. Vielä 1960 luvulla asia hymyilytti monia, mutta tänä päivänä kukaan ei varmasti kiistä niiden olemassaoloa.

Maataloudessa näiden vuorovaikutussuhteiden merkitys tunnustetaan nykyään laajalti. Moni on sitä mieltä, että allelopatia on välttämätön osa kestävää ja ekologista ruoan tuotantoa. 

Nykyään tiedetään, että kasvit todellakin paitsi aistivat ympäristöään, myös viestivät aistimuksistaan toisille. En nyt ehkä itse ihan eläimellisistä tunteista puhuisi, mutta aika selviä todisteita on siitä, että esim. puiden hakkuusta kulkee viesti maan alla kasvilta toiselle. 

Mitä kasvikumppanuus tarkoittaa kotipuutarhassa?

Kotitarhurin kannalta ehkä se merkittävin ja hyödyllisin juttu on kasvikumppanuuden vaikutus tuholaisiin.

Vaikutus voi perustua siihen, että kumppanikasvit hämäävät tuoksullaan, värillään tai muodollaan tuholaisia ja vaikeuttavat näin viljellyn kasvin löytämistä. Tai siihen, että ne houkuttelevat tuholaiset itsensä kimppuun sen viljellyn kasvin sijaan.

Vaikutus voi olla myös välillinen. Kumppanikasvi voi esimerkiksi lisätä maahan hyödyllisiä mikrobeja tai tukea tuholaisten luontaisten vihollisten lisääntymistä.  

 

Kasvikumppanuuden ydin on aina monimuotoisuudessa.

 

Eli vaikka pistäisit hehtaarin pellon täyteen kaalia ja samettikukkaa vuororivein, samettikukat eivät välttämättä estä kirppoja hyökkäämästä kaalien kimppuun. Tässä(kin) luonto antaa parhaan mallin. Unohda suorat rivit ja yksilajiset ruudut, istuta kumppanikasvit ja viljellyt kasvit iloiseen sekamelskaan keskenään, niin pääset parhaisiin tuloksiin.

Istutettujen kasvien lisäksi voit käyttää myös kasveista tehtyjä uutteita kasvinsuojelussa. Kasveissa vaikuttavien aineiden teho kasvaa, kun hienonnat kasvin lehtiä veteen tai ruokaöljyyn ja annat muhia tovin.

Mitä hyötyä kumppanuudesta on?

Suurin hyöty on tuholaisten aiheuttamien viotusten väheneminen. Oikein valittu kumppani hämää tai houkuttelee, pyydystää tai estää suojeltavan kasvin tuholaisia.

Kumppanuuskasvit ovat usein myös maata parantavia. Ne lisäävät maan ravinnetasoa ja multavuutta ja maanpeitteenä suojaavat myös eroosiolta ja haihtumiselta.

Kukkivat kumppanuuskasvit houkuttelevat paikalle pölyttäjiä, joista voi olla hyötyä myös satokasville. Monen pölyttäjän toukat ovat petoja, jolloin tästä saadaan tuplahyöty: pölytys + tuholaisten torjunta.

Monimuotoisuuden lisääntyminen on neljäs tärkeä hyöty kumppanuuskasvien käytöstä.

Esimerkkejä kumppanuuskasveista ja niiden vaikutuksista

Karkotuskasvit

Karkotuskasvit hämäävät tuholaisia erittämillään aineilla.

• valkosipuli
• tuoksuvat yrtit, kuten basilika, korianteri, salvia
• pensaspapu (hämää porkkanakärpäsiä)
• pillisipuli
• jauhosavikka (hämää kaalikärpästä)
• kuusen neulaset (hämää porkkanakemppiä)
• tarhatyräkki (hämää porkkanakemppiä)
• kumina (hämää porkkankärpästä)

Kumppanuuskasvit

Kumppanuuskasvit hyödyttävät tavalla tai toisella toisiaan. Esimerkiksi typpeä sitova kasvi hyödyttää paljon typpeä kaipaavaa kaveria tai varjoa luova kasvi voi auttaa valoa karttavaa. Kumppanuudesta voi olla myös haittaa, jos kasvi esimerkiksi haittaa siementen itämistä.

• härkäpapu, apilat, hernekasvit (sitovat typpeä)
• pihatähtimö (estää siemeniä itämästä, pidättää kosteutta maassa)
• ryhmäsamettikukka (juuriston mikrobit edistävät sipulin juuriston kasvua)

Pyydyskasvit

Pyydyskasvit houkuttelevat tuholaisia luokseen, jolloin ne pysyvät poissa suojeltavasta kasvista.

• kiinankaali (houkuttelee kirppoja)
• peltokanankaali (houkuttelee kaalikoita)
• pietaryrtti (houkuttelee ripsiäisiä)

Indikaattorikasvit

Indikaattorikasvit houkuttelevat myös tuholaisia ja niiden avulla voidaan tarkkailla tuholaisten määriä.

• kiinankaali
• sinappikaali

Suojakasvit

Suojakasveja voidaan käyttää esimerkiksi maan pinnalla suojaamassa juuristoa tai istutusalueen reunoilla estämässä lentäviä tuholaisia.

• elävinä katteina toimivat esim. apilat, pihatähtimö ja matalana pidettävä jauhosavikkakasvusto
• sokerimaissi voi estää matalalla lentäviä tuholaisia
• petopenkka on kasvillisuusalue, johon kasvivalinnoilla houkutellaan erityisesti petohyönteisiä suojelemaan alueen vieressä olevia viljelyksiä
• revonhäntä muodostaa korkean aitamaisen suojavyöhykkeen, joka karkoittaa matalalla lentäviä tuholaisia
• veriapila maanpeitekasvina hämää kaalikärpäsen suunnistusta
• ruiskaunokki houkuttelee loispistiäisiä

Mesi- ja siitepölykasvit

Nämä tarjoavat mettä ja siitepölyä hyönteisille ja samalla houkuttelevat pölyttäjiä paikalle.

• syysmaitiainen
• hunajakukka
• maahumala
• apilat
• tuoksupielus (houkuttelee mm. loispistiäisiä)
• mäkimeirami
• timjami

 

Jos olet kiinnostunut oppimaan lisää kumppanuuskasveista ja niiden käytöstä kotipuutarhassa, suosittelen lämpimästi Heikki ja Leena Luodon kirjaa Kasvikumppanit, Tuholaisten torjunta kumppanuuskasvien avulla. Tämän kirjan tietoja on hyödynnetty myös tässä artikkelissa. Kirjaa myy Kodin Kukat ja voit tilata sen tästä.

(Eikä ole ostettua markkinointia, en hyödy mahdollisest kirjatilauksestasi taloudellisesti mitenkään 😏)