Allelopatiaa eli kasvikumppanuutta

Mitä on kasvikumppanuus? Miten kasvi muka tietää, kuka siinä vieressä kasvaa? Onko allelopatia pelkkää huuhaata vai ihan varteenotettava juttu kotipihassa?

Ei mikään ihan uusi juttu

Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta keksinnöstä. Jo 1924 itävaltalainen luonnontutkija ja tiedemies, tri Rudolf Steiner antoi ohjeita siitä, miten kasvit voivat vaikuttaa toisiinsa. Hyvässä ja pahassa.

Suomeen nämä opit rantautuivat 1950 luvun loppupuolella biologis-dynaamisen viljelyn ideoiden mukana. Vielä 1960 luvulla asia hymyilytti monia, mutta tänä päivänä kukaan ei varmasti kiistä niiden olemassaoloa.

Maataloudessa näiden vuorovaikutussuhteiden merkitys tunnustetaan nykyään laajalti. Moni on sitä mieltä, että allelopatia on välttämätön osa kestävää ja ekologista ruoan tuotantoa. 

Viime aikoina kasvien vuorovaikutusta on tutkittu paljon viljelymaiden lisäksi myös myös luonnossa. Viime vuonna pienoista kohuakin herätti Peter Wohllebenin kirja Puiden salattu elämä.

Kasvit todistettavasti paitsi aistivat ympäristöään, myös viestivät aistimuksistaan toisille. En nyt ehkä itse ihan eläimellisistä tunteista puhuisi, mutta aika selviä todisteita on siitä, että esim. puiden hakkuusta kulkee viesti maan alla kasvilta toiselle. 

 

Mitä kasvikumppanuus sitten tarkoittaa?

Kyse on kasvien ja muiden eliöiden biokemiallisesta vuorovaikutuksesta. Siis siitä, kun kasvit ja eliöt aineenvaihdunnasssaan tuottavat erilaisia biokemiallisia yhdisteitä, allelokemikaaleja. Näillä kemikaaleilla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia.

Tätä vuorovaikutusta ei ole vain kasvien välillä, vaan viestintään osallistuu myös mikrobit, hyönteiset ja muut eliöt. Tämä vaikuttaa paitsi kasvien kasvuun ja hyvinvointiin, myös niiden makuun, talvenkestävyyteen ja muihin ominaisuuksiin.

Vaikka asiaa on tutkittu ja tutkitaan paljon, suurin osa viljelyohjeista perustuu enemmän käytännön kokeiluihin kuin tieteeseen. Tämä aiheuttaa tietysti sitten suurta vaihtelua ja epävarmuutta. Käytännön tilanteissa erilaisten muuttujien vaikutuksia on jokseenkin mahdoton täydellisesti huomioida.

Miten se toimii kotipihassa?

Koska ohjeet perustuvat käytännön kokemuksiin, on siis syytä varautua aina yllätyksiin. Se mikä toimii tuolla, ei välttämättä toimikaan samalla tavalla täällä. Tilanteeseen vaikuttaa luonnossa miljoona eri asiaa aina maaperän koostumuksesta tuulen suuntaan asti.

Kasvikumppanuuden ydin on aina monimuotoisuudessa. Eli vaikka pistäisit hehtaarin pellon täyteen

Kehäkukka
Kehäkukka voi suojata kaaleja ja mansikoita.

kaalia ja samettikukkaa vuororivein, samettikukat eivät välttämättä estä kirppoja hyökkäämästä kaalien kimppuun. Monimuotoisessa puutarhassa em. sekaviljelyllä voit kuitenkin huomata vaikutuksia.

Eri kasvien vuorovaikutukset ovat niin moninaiset, että jos olet kiinnostunut aiheesta tarkemmin, suosittelen tutustumaan vaikkapa kirjastossa biodynaamisen viljelyn tai luomuviljelyn yksityiskohtaisiin oppaisiin.

Itselleni on mainiosti riittänyt Ulla Lehtosen ”Ullan puutarha- ja viljelyvinkit” kirjan ohjeet. Alla luettelen muutamia kumppanuusvaikutuksia, joita itse olen hyödyntänyt omassa pihassa.

Jos olet kiinnostunut aiheesta laajemmin, mm. Hyötykasviyhdistyksen verkkosivustolta löytyy laajempi luettelo.

 

  • Kurkut ja tomaatit tykkäävät basilikasta, persiljasta, parsasta ja nokkosesta kaverinaan, mutta porkkana, lanttu ja fenkolit on syytä pitää kaukana
  • Porkkana ja sipuli viihtyvät yhdessä
  • Porkkana- ja sipulikärpäsiä karkottaa mm. kamomilla
  • Kirvoja, kirppoja ja muita ötököitä karkottaa voimakastuoksuiset kukat ja yrtit, mm. samettikukka, kehäkukka, kirveli, koiruoho.
  • Mansikkaa ei pidä istuttaa kaalien lähelle, mutta se tykkää vadelmasta, sipuleista, pavuista, salaateista ja pinaatista
  • Pölyttäjiä houkuttelee kurkkumaalle tehokkaasti kurkkuyrtti
  • Koristekrassia kannattaa istuttaa hedelmäpuiden alle. Se ehkäisee kirvatuhoja ja houkuttelee kaaliperhosia, jotka on helppo poimia sen lehdiltä pois.
  • Palsternakka ja porkkana eivät viihdy yhdessä
  • Papuja ei kannata laittaa samaan penkkiin fenkolin, sipulien tai punajuuren kanssa.
  • Piparjuuri suojelee perunaa ja hedelmäpuita sienitaudeilta.
  • Punajuuri tykkää sipuleista ja lantusta.
  • Tomaatti ja basilika paitsi sopivat samalle lautaselle hienosti, viihtyvät myös kasvamassa yhdessä. 

Omat kokemukseni kasvikumppanuudesta

Olen itse noudattanut ohjeita hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi samettikukkaa istuttelen kyllä kasvimaahan vähän sinne tänne, samoin kuin kasvihuoneeseenkin.

Pyrin ylipäätään sekaviljelyyn, sillä olen todennut sen tuottavan paremman sadon ja terveemmät kasvit.

Myös vuoroviljely on kasvimaakasvien kasvatuksessa aina mielessäni. Eli pyrin siihen, että sama tai samansukuinen kasvi ei kasva samalla paikalla peräkkäisinä vuosina.

Samettikukka
Samettikukkaa löytyy myös kasvimaalta.

Mutta mikään kasvi ei kyllä ole pihaani tullut VAIN sen takia, että sillä olisi joitain positiivisia kumppanuusvaikutuksia. Mutta kun suunnittelen kasvimaan kylvöjä, tarkistan aina myös kasvien kumppanuusvaikutukset ja koitan ne mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon.

Yleisimpien tuholaisten, kuten porkkanakärpäsen, kaalisssa viihtyvien kirppojen tai homeiden/härmän suojaamisessa en ole kyllä itse merkittävää vaikutusta huomannut.

Hyönteisverkko (tai kasvuharso) kaalintaimien tai porkkanakylvöksen päällä on ollut huomattavasti tehokkaampi.

Sienitautien torjunnassa kaikkein oleellisin torjuntakonsti on aina oikea kasvi oikeaan paikkaan ja niiden kasvuolosuhteiden säätäminen.

Mutta tilanne vaihtelee paljon jopa eri kesinä, eikä näiden kumppanuuksien huomioimisesta ainakaan mitään haittaa ole koskaan ollut. Hieman ehkä päänvaivaa vain…

Puutarhurin kirjasto

Nyt olisi kyllä todella mukavaa kuulla sinun kokemuksistasi allelopatiasta! Oletko sen huomioinut omassa pihassasi jotenkin ja millaisia vaikutuksia olet huomannut?

Kommentoi alle tai lähetä viesti suoraan minulle yhteydenottolomakkeella.

 

 

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: